Jos hiki ei nouse pintaan kesäkuumalla, niin Nurmijärven kunnan taloustilannetta tutkaillessa se ainakin nousee.
Nurmijärvi TV:ssä puhuneiden talousjohtaja Ville Rajahalmeen ja kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan kunnan talous näyttää haasteelliselta. Toki he muistuttivat, että Nurmijärvi ei ole tilanteen kanssa yksin, vaan moni muu kunta taistelee pitkien miinusten kanssa.
– Hankalaan taloustilanteeseen vaikuttaa erityisesti kaksi asiaa: sosiaali- ja terveysmenojen kasvu sekä koronapandemian aiheuttamat kustannukset. Soten tämän vuoden talousarvio on ollut huomattavasti pienempi kuin viime vuoden tilinpäätös ja sitä on jouduttu korjaamaan useammalla miljoonalla eurolla. Se on heikentänyt tämän vuoden tilinpäätösennustetta aika paljonkin.
– Isoin ja perustavanlaatuisin tekijä kuntataloudessa on kuitenkin ollut korona. Korona iskee kovaa tämän tyyppisissä kunnissa, kun tulorahoituksesta valtaosa muodostuu kunnallisverotuotoista ja yhteisöveroista. Tällä hetkellä tämän vuoden tuloveroennuste on yli 15 miljoonaa euroa heikompi kuin alkuperäinen ennuste, Rajahalme selvittää.
Samalla hän kuitenkin kertoo, että valtion tukien varmistuttua tilinpäätösennuste on vähän parantunut, ja se on nyt 3–4 miljoonan euron alijäämän tienoilla.
– Seuraavien vuosien ennusteet näyttävät sen sijaan todella heikoilta, jos valtiontukea ei saada myös tulevina vuosina. Tämän takia meidän täytyy alkaa tasapainottamaan taloutta mahdollisimman nopeasti.
– Nurmijärvi on ollut myös alhaisen työttömyyden kunta, niin toivottavasti talous lähtee Suomessa nopeasti elpymään, mikä parantaa sekä kuntalaisten että kunnan taloustilannetta, Mäkelä lisää.
Mäkelä kertoo, että kunnalla on velkaa lähinnä mittavista investoinneista johtuen 200 miljoonaa euroa.
– Nuuka-ohjelman mukaisesti velkaantumista pitäisi vähentää ja yksi oleellinen keino on investointitarpeiden kohtuullistaminen.
– Investoinnit ovat maksaneet vuositasolla noin 50–60 miljoonaa euroa ja rahaa meillä investointeihin on vain noin 20–25 miljoonaa euroa. Tästä johtuen meidän täytyy jättää joitain investointeja kokonaan tekemättä ja jaksottaa tehtäviä investointeja tasaisesti tuleville vuosille, Rajahalme sanoo ja lisää palveluverkkotyön auttavan suunnittelutyötä.
Sekä Mäkelä että Rajahalme muistuttavat, että kulujen vähentäminen on myös oleellista. Rajahalme mainitsee kolme tekijää: sosiaali- ja terveysmenot, sisäilmaongelmat ja palkkakulut, jotka lisäävät kunnan kuluja.
– Sosiaali- ja terveyskulujen kasvua pyritään hillitsemään yhteistyössä Keusoten kanssa.
– Sisäilmaongelmien takia tehtävät korjaukset ja rakennettavat väistötilat aiheuttavat lisäkustannuksia. Koska palvelutuotanto on henkilökuntavaltaista, niin esimerkiksi valtakunnalliset palkankorotukset näyttäytyvät meillä merkittävinä lisäkuluina.
Rajahalme toteaa, että verotulot eivät jostain syystä ole kasvaneet viime vuosina, vaikka elimme korkeasuhdanteen aikaa ja kuntaan muutti lisää ihmisiä.
Keinoja suotuisaan tulokehitykseen pitkällä aikavälillä Rajahalme mainitsee väestönkasvun jatkumisen, yrityksien ja tonttien myynnin lisääntymisen.
– Muuttunut talouselämä vaatii Nuuka-ohjelman päivittämistä ja sen voimassaoloajan pidentämistä, jotta kulujen hillintää on mahdollista jakaa useammalle vuodelle ja tulokehitystä parantaa. Olemme jo aloittaneet talouden tasapainottamisohjelman laatimisen, joka sisältää pitkän välin suunnitelman, miten käyttötaloutta hallitaan, investointitarpeita hillitään ja millaisia rakenteellisia uudistuksia ja leikkauksia tehdään. Tämä toimenpideohjelma ns. toimeenpanee Nuuka-ohjelmaa, Rajahalme kertoo.
Nuuka-ohjelman päivitys, toimenpideohjelma ja talousarvio tulevat valtuuston päätettäväksi myöhemmin syksyllä.