"Ajatellaan, että tehdään vain nopeasti joku pieni asia" – Joka vuosi tuhannet työntekijät loukkaantuvat pahasti pudottuaan työtehtävissä, ja siksi työsuojeluviranomainen herättelee alaa valvontahankkeella

Korkealla tehtävässä työssä on huolehdittava turvallisuudesta, muuten riskit ovat isot. Kuvituskuva. Henrik Suni/Arkisto

Minna Harmaala

Joka vuosi 30 000 työntekijää loukkaantuu, koska putoavat, liukastuvat tai kaatuvat työssä. Noin 5 000 heistä loukkaantuu niin vakavasti, että he ovat sairauslomalla yli 30 päivää. Kaikkiaan joka neljäs työtapaturma on putoaminen tai kaatuminen.

Tiedot ovat peräisin Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastoista vuosilta 2017–2018. Lukemat olivat melko samanlaiset myös vuonna 2016, kertoo työsuojelutarkastaja Ville Maanavilja Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Hän toteaa, että pahimmillaan putoaminen voi johtaa työntekijän kuolemaan.

Karujen tilastolukujen ja valvontakäynneillä tehtyjen havaintojen vuoksi aluehallintovirastot aloittavat syksyllä 2020 uuden hankkeen, jonka tavoitteena on vähentää putoamistapaturmia korkealla tehtävässä työssä. Hanke kestää kolme vuotta.

Hankkeessa tarkastetaan, että korkealla tehtävää työtä teettävät työnantajat tunnistavat työhön liittyvät putoamisvaarat, suunnittelevat turvalliset työtavat ja opastavat työntekijät turvalliseen työskentelyyn.

– Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta asiasta. Että sekä työnantajat että työntekijät ymmärtäisivät, että riskit ovat putoamisvaarallisessa työssä melko korkeat. Vaaraa ei välttämättä tiedosteta. Tämä on työelämässä yleistä: jos minulle ei ole tapahtunut koskaan mitään, vaaraa ei ole olemassakaan, Maanavilja pohtii.

Hankkeessa tarkastetaan tilapäisluontoisia työpaikkoja, joilla on työntekijöiden putoamisvaaraa. Tällaisia ovat muun muassa kiipeämistä tai katolla työskentelyä edellyttävät kiinteistönhuoltotyöt sekä erilaiset pylväs- ja mastotyöt ja talvisin lumenpudotustyö katoilta.

Hankkeessa painotetaan työnantajan velvollisuutta valvoa työn turvallisuutta. Työnjohtajien/esimiesten pitää olla tietoisia omista työturvallisuusvastuistaan ja -velvollisuuksistaan.

Puutteet työmailla ovat Ville Maanaviljan mukaan pääsääntöisesti työmenetelmissä ja riskiarvioinneissa.

– Eli lähdetään tekemään työtä ilman, että arvioidaan, mitä mahdollisia vaaratilanteita työssä on, ja ilman että poistetaan niitä. Samaan kategoriaan menevät väärät työvälineet eli työssä itsessään ei olisi vaaraa, jos sitä tehtäisiin oikeilla välineillä, mutta niitä ei sillä hetkellä ole lähettyvillä.

Tällöin voi käydä niin, että vaikkapa putoamissuojat jäävät asentamatta tai katolle kivutaan toistuvasti nojatikkaita pitkin.

Se, että niin monilla työmailla edelleen luistetaan riskiarvioinneissa ja tehdään työtä väärillä välineillä, on Maanaviljan mukaan monen asian summa.

– Ei tiedetä, tai osittain se on varmasti myös asennekysymys. Ajatellaan, että tehdään vain nopeasti joku pieni asia eikä haluta, jakseta tai ehditä pukea päälle tai hakea tarvittavia välineitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.