Hankintapolitiikka hiertää yrittäjiä – Nurmijärvelle yrittäjiltä muutoin kohtuu hyvää palautetta

Nurmijärven yrittäjäyhdistysten puheenjohtajien Pirjo Kivistön ja Jari Salmisen mukaan Nordean talossa toimitilojaan pitävä Nea ry on ollut hyvä keskusteluväylä kunnan ja yrittäjien välillä. Riikka Laine

Riikka Laine

Nurmijärvi oli keskikastissa tämän vuoden Kuntabarometrissä, jossa kysyttiin yrittäjien mielipidettä kunnan elinkeinopolitiikasta.

Koko maassa kunnat saivat yrittäjiltä keskimäärin arvosanaksi 2,97 ja Uudellamaalla kuntien keskiarvo oli 2,86. Nurmijärven keskiarvo oli pykälän Uudenmaan keskiarvoa alempi, 2,85.

Nurmijärven kunnan elinkeinojohtaja Marko Järvenpään mukaan tässä kannattaa huomioida, että pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten ympäryskunnat eroavat toimintaympäristönä suuresta osasta muuta maata.

Nurmijärven Yrittäjien puheenjohtaja Pirjo Kivistö ja Klaukkalan Yrittäjien puheenjohtaja Jari Salminen muistuttavat myös, että kyselyn vastausaika osui koronaepidemian kiivaimpaan aikaan, joka oli haastavaa niin yrittäjille kuin kunnan toiminnoillekin.

Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kyselystä näkee selkeäsi kipupisteet, joihin kunnan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

Nurmijärven keskiarvoa huononsi selkeästi hankintapolitiikka, sillä kunta sai kaikista muista kohdista Uudenmaan keskiarvoa paremmat tai keskiarvoon yltävät arvosanat, mutta hankintapolitiikassa arvosana oli selkeästi keskiarvon alle, 2,45.

Järvenpää myöntää, että kunnalla on selvästi asiassa parannettavaa, kun tämä nousee kerta toisensa jälkeen yrittäjien kanssa esiin.

Kunta linjasikin toukokuussa valtuustossa hyväksyttyyn uuteen elinkeinopoliittiseen ohjelmaan, että hankintakuluttuuria tulee kehittää niin, että paikallisia yrityksiä informoidaan tulevista hankinnoista. Lisäksi valtuusto linjasi mm., että hankinnat pyritään toteuttamaan siinä kokoluokassa, että myös paikalliset yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin.

– Jo selkeämpi ja proaktiivisempi viestitä hankinnoista saattaisi parantaa tilannetta, Järvenpää näkee.

Kivistö ja Salminen toivovat puolestaan, ettei elinkeinopoliittinen ohjelma jää sanahelinäksi, vaan myös konkretisoituu.

– Kunnan hankintatoimessa on tähän asti ollut useamman vuoden uudelleen organisointia, joka on lähes jämähdyttänyt vuoropuhelun yrittäjien kanssa. Nyt alkusyksystä on tulossa yhteisiä tilaisuuksia, joissa puolin ja toisin tulee hankintakoulutusta ja avataan väyliä hankintapolitiikan edistämiseksi.

– Toivomme todella, että kunnan hankintojen pilkkominen osiin otetaan vakavasti ja osataan määritellä tarpeet siten, että mahdollistetaan myös paikallisten ja pienempien yrittäjien osallistuminen kilpailutuksiin sekä menestymiseen niissä. Meidän kaikkien etu on paikallisen yrittäjyyden edistäminen ja verotuottojen pysyminen kunnan alueella, Kivistö ja Salminen painottavat.

– Elinkeinopoliittinen ohjelma toteutuu sekä osana jokapäiväistä normaalia toimintaa että erityisiä toimenpiteitä käynnistämällä, Järvenpää lupaa.

Mitä mieltä kolmikko on sitten siitä, että yrittäjät uskovat Nurmijärven vetovoimaisuuteen yritys- ja asuinpaikkana, mutta kunnan toimia sen konkretisoimiseksi ei pidetä tarpeeksi toimivina? Merkittävimpiä haasteina pidetään toimitilaongelmia, tietoliikenneyhteyksien rajallisuutta, kaavoituksen haasteita ja liikenneyhteyksien puutteita.

– Yrityspuolella ollaan ehkä hiukan tultu sen yllättämäksi, että tyypillinen sijoittumismahdollisuutta etsivä yritys on aiempaa isompi ja se tarvitsee huomattavasti enemmän tilaa kuin aiemmat tulijat. Isomman sijoittuvan yrityksen saaminen kuntaan vaatii siis aina räätälöintiä ja ne ovat todella pitkiä prosesseja, Järvenpää kuvaa.

Kivistön ja Salmisen mukaan yritystonttien lisäksi asuntotonttien tarjonta ja kysyntä ei kohtaa.

– Niin yritys- kuin asuintontteja tulisi löytyä kaikista taajamista. Myös kaavoitus on ollut viime vuosina merkittävän hidasta ja keskittynyt lähinnä isoihin kohteisiin.

Aiempaa paremman arvosanan Nurmijärvi sai sen sijaan kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydestä. Järvenpään mukaan tämä on todella positiivinen juttu.

– Nykyään onneksi elinvoiman ja talouden kestävyyden yhteys vireään elinkeinoelämään tunnistetaan laajasti ja onkin luontevaa, että se näkyy myös kunnan päätöksenteossa.

Kivistön ja Salminen kiittelevätkin sitä, että kunnan elinkeinotoimi on ollut viime aikoina merkittävän aktiivinen yrittäjiä kohtaan.

– Yksi merkittävistä keskusteluväylän avaajista oli Nea ry:n perustaminen yhteistyössä kunnan ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Sen puitteissa toimintaan aktiivisesti yhdessä ja toiminnasta viestitään yrittäjille aktiivisesti.

Vastaukset käsittelyyn

Yrittäjäjärjestöjen puheenjohtajia ilahdutti kyselyssä sekin, että kyselyyn vastasi tuplasti enemmän yrittäjiä kuin 2018. Vastaajia oli 55.

– Toivomme nyt, että vastauksiin suhtaudutaan vakavasti ja niihin paneudutaan kaikilla mahdollisilla tahoilla niin kunnan luottamusmiesten kuin virkamiesten puolella.

– Erityisesti toivomme kiinnitettävän huomiota kaavoitusta, toimitilatarpeita ja hankintapolitiikkaa koskeviin osioihin sekä niiden parantamiseen. Yrittäjät selkeästi myös kaipaavat konkreettista yhteydenpitoa kunnan toimesta yrittäjiin, Pirjo Kivistö ja Jari Salminen toteavat.

Marko Järvenpää kertoo, että kesäkuun puolivälissä julkaistun Kuntabarometrin tuloksia käsiteltiin kunnassa heti tuoreeltaan.

– Aiheeseen palataan varmaan vielä monta kertaa, kun mietitään tulevia toimenpiteitä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut