– Kun opettaja tuli luokkaan ja esitteli uuden oppilaan, ajattelin, että onpa nätti tyttö, kertoo rajamäkeläinen Onni Björkbacka hänen ja puolisonsa Aila Björkbackan ensitapaamisesta.
Siitä alkoi yhteinen tie. Kihloihin nuoripari meni 19. joulukuuta -53 ja naimisiin 10. heinäkuuta -55. Björkbackat viettivät siis hiljattain 65. hääpäiväänsä.
– Halusimme yksinkertaiset häät. Meidät vihki pastori Åke Launiala Kirkonkylän Iso pappilassa. Hääjuhlat vietettiin äitini kodissa, Aila Björkbacka kertoo kaunista hääkuvaa esitellessään.
Aila ja Onni Björkbackan kohtaaminen oli sattuma, sillä kumpikaan heistä ei ole syntyperäinen rajamäkeläinen. Onni Björkbacka syntyi Reisjärvellä, mutta muutti 4-vuotiaana 1940 perheensä mukana Rajamäen Tehtaiden omistamalle Matkun maatilalle, jossa toimii nyt Työtehoseura. Kolme vuotta myöhemmin perhe siirtyi Rajamäen keskustaan.
Aila Björkbacka taas muutti 14-vuotiaana Hyvinkäältä Rajamäelle, jonne hänen äitinsä tuli kampaamoyrittäjäksi. Kampaamoala houkutteli Ailaakin, ja hän pääsi opiskelemaan Helsingin kampaamokouluun.
– Rippikoulukin piti opintojen vuoksi suorittaa vuotta ikäisiäni aiemmin, Aila Björkbacka kertoo.
Onpa siinä nätti tyttö.
Onni Björkbacka
Onni Björkbacka sai juoksupojan paikan Osuusliike Ahjon Rajamäen myymälästä. Samanaikaisesti hän kävi iltapäivisin koulua jatkoluokalla. Tuolloin pariskunta seurusteli jo tiiviisti.
Osuusliike Ahjo liittyy Björkbackojen elämään vielä nytkin. Kerrostalo, jossa he Rajamäen keskustassa asuvat, on rakennettu samalle paikalle, jossa Ahjon talo aikanaan sijaitsi.
Häiden jälkeen nuoripari asettui Rajamäen vanhan terveysaseman vieressä sijainneen Kuussaaren talon yläkertaan. Sitten seurasi muutto Peisalan kaupan saunakamariin, jossa asuminen ei ollut kovin miellyttävää.
– Asunto oli niin pieni, että hellaa pystyi lämmittämään suoraan sängystä, Onni Björkbacka kertoo.
– Ja lattia oli aina saunahöyrystä märkä, puoliso jatkaa.
Onni Björkbacka työskenteli jo tuolloin Rajamäen tehtaalla, joten uusi koti löytyi tehtaan Hotelliksi kutsutusta rakennuksesta. Se sijaitsi kirkkoa vastapäätä.
Asuminen kahden pienen pojan, 3-vuotiaan Markun ja 2-vuotiaan Jukan kanssa, ei ollut sielläkään helppoa.
– Asunto oli tilava, mutta vettä ei tullut eikä mennyt, ja vesihana ja vessat olivat kaukana pihan perällä, Aila Björkbacka muistelee.
Hän on iloinen siitä, että pystyi olemaan kotona, kun lapset olivat pieniä. Toisinaan hän kävi auttamassa äitiään tämän kampaamossa.
Björkbackan perheen seuraava asunto sijaitsi Ruotsin valtion lahjoittamissa Peltolan taloissa. Sitten tehdas rakennutti kahden perheen paritaloja, joissa oli jopa keskuslämmitys.
– Hiilet laitettiin keittiön hellan kautta, ja lämmittämisen jälkeen piti aina pestä koko keittiö, Aila ja Onni Björkbacka nauravat.
60–70-lukujen vaihteessa Björkbackat hankkivat tontin Mäenpään omakotialueelta.
– Itse suunnittelin ja piirsin sen talon ja perheen kanssa rakennettiin, Onni Björkbacka kertoo esitellessään ylpeänä valokuvaa punatiilisestä omakotitalosta, jossa perhe asui vuodesta -72 lähtien nelisenkymmentä vuotta. Yhtä kauan kesti myös Onni Björkbackan työrupeama Rajamäen Alkon tehtaalla.
Myös Aila Björkbacka työskenteli lasten kasvettua tehtaalla, mutta hänen työuransa päättyi jo vuonna -73 pullottamossa tapahtuneeseen vakavaan työtapaturmaan ja sitä seuranneeseen sairaseläkkeeseen.
Onni Björkbackan jäätyä eläkkeelle pariskunta hankki kesämökin Tammelasta Teuron kylästä. Mökillä Björkbackat viettivät kesiä ja talviviikonloppuja parinkymmenen vuoden ajan, ja Onni Björkbackalla riitti nikkaroimista puuseesta keittokatokseen.
Nikkaroiminen onkin kuulunut hänen elämäänsä nuoresta asti, ja jopa pariskunnan nykyisen asunnon saunassa näkyy hänen kädenjälkensä.
Aila ja Onni Björkbackaa kohtasi vuonna 2018 suuri suru, kun heidän Markku-poikansa menehtyi. Sukua jatkavat kuitenkin tämän pojat sekä 9- ja 12-vuotiaat lapsenlapsenlapset.