Nurmijärven lukioratkaisu jakaa mielipiteet – osa valtuutetuista epäilee, ettei asiaan saada vielä ratkaisua elokuussa

Riikka Jokinen

Keskustelu Nurmijärven lukioratkaisusta on käynyt vilkkaana kesälläkin. Moni kunnanvaltuutettu on jo kertonut Nurmijärven Uutisten mielipidepalstalla tai sosiaalisen median keskusteluissa mielipiteensä siitä, pitäisikö kunnallinen lukio sijoittaa Kirkonkylään, Rajamäkeen vai jaetusti molempiin taajamiin.

Suurimmalla osalla valtuustoryhmistä ei kuitenkaan ole lukioratkaisuun yksimielistä kantaa.

– Ryhmällä ei ole yksimielistä kantaa lukioasiassa, Nurmijärven kunnanvaltuuston suurimman puolueen kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Arto Hägg (kok.) kertoo.

Sama tilanne on toiseksi suurimman puolueen keskustan valtuustoryhmässä.

– Valtuustoryhmässä ei ole yhtä, täysin yksiselitteistä kantaa siihen, miten lukioasia ratkaistaan. Ryhmän enemmistö ei kuitenkaan usko, että kunnallisen lukiokoulutuksen keskittäminen uuteen, sitä varten rakennettavaan lukiotaloon, olisi riittävä vetovoimatekijä sille, että kuntaan muuttaa lisää lapsiperheitä ja lukiolaisia, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tarja Salonen (kesk.) kommentoi.

– Enemmistö ryhmän keskusteluissa päätyy myös siihen, että pelkkää uutta lukiotaloa ei ole mahdollista rakentaa myöskään, jos ja kun se vaarantaa mm. eteläisen Nurmijärven alueen tarpeiden hoitamisen. Kyse on kokonaisuudesta, Salonen jatkaa.

Myös SDP:n valtuustoryhmällä on erilaisia näkemyksiä lukion sijainnista.

– Selvä enemmistö on kuitenkin yhden lukiotoimipisteen kannalla Kirkonkylään. Kunnallinen hyvätasoinen lukio kuitenkin edelleen tarvitaan tulevaisuudessakin, valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka Rousu (sd.) kommentoi.

Vihreidenkään valtuustoryhmä ei ole yksimielinen asiasta.

– Ryhmä jakautuu Nurmijärven suurlukion ja kahden toimipisteen mallin välillä. Rajamäkeen emme esitä suurlukiota, valtuustoryhmän puheenjohtaja Sami Virtanen (vihr.) kertoo.

Myös SMP-ryhmällä on erilaisia näkemyksiä asian suhteen, ryhmää edustava Kimmo Kakko kertoo.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Toikkanen (vas.) puolestaan kertoo, ettei heidän kaksihenkinen valtuustoryhmänsä ole vielä tehnyt päätöstä lukioratkaisusta.

Yksimielisyys asiasta sen sijaan vallitsee perussuomalaisissa.

– Haluamme säilyttää nykyisen kahden lukion mallin yhdistetyllä hallinnolla. Kahden toimipaikan lukioratkaisu on kustannuksiltaan kuntalaisille edullisin. Lukion toimipiste on molemmille taajamille vetovoimatekijä ja sen kautta veronmaksupohjan ylläpitäjä ja kehittäjä, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Maiju Tapiolinna (ps.) kommentoi.

Tapiolinnan mukaan perustason lukiokoulutuksen takaava ratkaisu on Nurmijärvellä riittävä.

– Emme missään tapauksessa kuitenkaan kykene kilpailemaan suurten kaupunkien erityislukioiden kanssa.

Kristillisdemokraattien ainoa valtuutettu Johannes Haapalaisen (kd.) jättäisi lukioratkaisun tänä vuonna tekemättä ja katsoisi, millaisia valtion ratkaisut tulevat tulevaisuudessa olemaan. Tällä hän kertoo viittaavansa siihen, karsiiko valtio jossain vaiheessa lukiolupia.

– Pedagogisesti/taloudellisesti järkevin olisi ollut yksi uusi yhdistelmärakennus kirjaston yhteyteen, jolloin tilojen monikäyttöisyys olisi todellista eri toimijoiden kanssa.

– Poliittisesti ja inhorealistinen todennäköinen ratkaisu on kahden toimipisteen ratkaisu. Kun sitten 3–5 vuoden kuluttua kahta lukio lupaa ei enää ole, ko. rakennukset voidaan hyödyntää peruskoulujen toimintaan, hän pohtii.

Kesäkuussa Nurmijärven lautakunnat antoivat lausuntonsa Nurmijärven lukion, Seitsemän veljeksen koulun ja Rajakaaren hankesuunnitelmista. Viimeisimpänä tekninen lautakunta, jonka lausunnossa todetaan, että olisi tärkeää kehittää vaihtoehtoja kustannustehokkaammiksi tai etsiä vielä ratkaisua, joka olisi taloudellisesti näitä vaihtoehtoja merkittävästi edullisempi.

Kyseinen lisäys teknisen lautakunnan lausuntoon tehtiin keskustan esityksestä.

– Kunnan taloustilanne on haastava. Meillä on todella hankala tilanne eri puolella kuntaa esiintyvien sisäilmahaasteiden suhteen. Kun puhutaan pelkästä lukioratkaisusta, ulkopuolelle jää vielä muun muassa eteläisen Nurmijärven koulutilat, mukaan lukien Urheilupuiston koulu. Pelkona on, että emme yksinkertaisesti pysty vastaamaan velvoitteistamme koko kunnan alueella ja emme tiedä, millaisia haasteita tilojen kunnon suhteen on tulevina vuosina edessä. Näin ollen viimeistään nyt on selvitettävä kaikki mahdollisuudet – eikä esittää rakennettavaksi uusia tiloja, joiden myötä kokonaisuudessaan opetuksen tilat jopa lisääntyisivät, vaikka tilatehokkuus on tavoitteena, Salonen (kesk.) perustelee.

Useissa muissa valtuustoryhmissä suhtaudutaan kustannustehokkaampien vaihtoehtojen löytämiseen varsin myönteisesti.

– Olemme myötämielisiä löytämään kustannustehokkaampia vaihtoehtoja esimerkiksi olemassa olevaa kiinteistökantaa hyödyntäen, Tapiolinna (ps.) kommentoi.

–Investoinnin kokonaisuus on sen suuruinen, että vaihtoehtojen pohdinta on paikallaan. Nurmijärven investointitarpeet tuloihin nähden ovat kauttaaltaan isot. Tähän liittyen teknisen lautakunnan lausunto on aiheellinen, kommentoi Toikkanen (vas.).

Myös Häggin (kok.) mielestä kustannustehokkaammat vaihtoehdot ovat kiinnostavia.

– Ongelmana näen sen, että täysin uusia vaihtoehtoja ei taideta ehtiä enää kierrättämään ja käsittelemään vaikuttajaelimissä ja lautakunnissa – jos siis halutaan tehdä asiassa päätös budjettivaltuustoon mennessä, hän sanoo.

SMP-ryhmän Kakko puolestaan muistuttaa, että lukioratkaisua on käsitelty jo vuosien ajan.

– Kustannustehokkuutta kannatetaan, kuten kaikissa käsiteltävissä asioissa. Lukioratkaisua on kuitenkin käsitelty jo useamman vuoden ajan ja on nähty erilaisia variaatioita ja kustannuslaskelmia, Kakko (SMP-ryhmä) sanoo.

Rousukin (sd.) muistuttaa, että lukion kehittäminen on ollut monien perusteellisten selvitysten kohteena jo reilusti yli kymmenen vuotta.

– Kulloistakin ratkaisuehdotusta vastustaneet ovat juuri ennen päätöksentekoa hoksanneet ryhtyä vaatimaan uusien vaihtoehtojen selvityksiä, joita jostain syystä ei ole ymmärretty selvittää aiemmin. Nyt tarvitaan päätös kunnallisesta lukiosta, ja tarkoitukseen soveltuvia tonttivaihtoehtoja voidaan vielä lukion sijaintitaajamassa arvioida.

Tämänhetkisen aikataulun mukaan lukioratkaisu tulee kunnanhallituksen käsittelyyn 10. tai 17. elokuuta. Valtuustoon lukioratkaisu on tarkoitus viedä 26. elokuuta.

Uskotteko, että lukioratkaisusta saadaan vihdoin päätös elokuun lopun valtuustossa?

– Uskon näin. Oletan, että valtuutetuilla on yhteinen tahto saada asia viimeinkin päätökseen, Hägg (kok.) toteaa.

– SDP:n valtuustoryhmä on valmis tekemään päätöksen lukion kehittämisestä, Rousu sanoo.

– Toivomme, että päätös saadaan elokuussa, sillä selvityksiä on tehty riittävästi, Virtanen (vihr.) toteaa.

Sen sijaan perussuomalaiset, keskusta, Vasemmistoliitto ja SMP-ryhmä suhtautuvat aikatauluun epäilevästi.

– Henkilökohtaisesti en usko asianmukaisen ja vastuullisen päätöksenteon olevan mahdollista tällä aikataululla, Salonen (kesk.) sanoo.

– Emme usko, mutta toki toivomme yhteisen näkemyksen löytymistä järkevällä ja kustannustehokkaalla tavalla, Tapiolinna (ps.) kommentoi.

– Toivomme päätöstä, mutta epäilemme vahvasti asian vielä venyvän, Kakko (SMP-ryhmä) kommentoi.

Myös Toikkanen (vas.) pohtii sitä, saadaanko kokonaisuudeltaan ja oheisvaikutuksiltaan näin suuren hankkeen taustaselvitykset tehtyä mahdollisimman laajasti elokuun valtuuston kokoukseen mennessä.

– Mielestämme periaatepäätös ei yksinomaan riitä. Asia on myös talousarvion käsittelyä vaativa, viimeistään tällöin tulee asiasta tehdä päätös, hän sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.