Nurmijärven pitkäntähtäimen suunnitelmat: Henkilöstöä vähemmäksi ja tiloista luopumista – veronkorotuksia ei ainakaan vielä suunnitteilla

Kuntatalous: Toimenpidesuunnitelma työn alla säästöjen saamiseksi.

Kuvituskuva. Arkisto/ Vesa Vuorela

Riikka Laine

Nurmijärven kunnan talouden näkymät ovat heikentyneet koronasta ja soten menopaineista johtuen merkittävästi.

Talousjohtaja Ville Rajahalme kertoo, että ennakkotietojen mukaan sote-menot tulevat ylittämään alkuperäisen talousarvion jopa noin 10 miljoonalla eurolla.

– Ennusteet ovat toki toistaiseksi epätarkkoja, sillä esimerkiksi HUS:n osalta varsinainen tilinpäätösennuste annetaan vasta lähikuukausien aikana, Rajahalme kertoo ja sanoo, että soten ylityksestä noin 3–4 miljoonaa euroa selittyy koronalla.

Kunnan päivitetyn tilinpäätösennusteen mukaan tilikausi on kääntymässä kaikkiaan noin 3 Me alijäämäiseksi, kun alkuperäinen talousarvio oli vielä ennen koronakriisiä 6,8 Me ylijäämäinen.

Vaikka sote-kulut ovat ylittyneet reilusti, niin tänä vuonna tilannetta helpottavat vähän suoraan kunnalle maksettavat koronatuet. Kunnalle kertyy yhteensä 8,2 Me peruspalvelujen valtionosuuden korotuksesta sekä yhteisöverotuottojen kuntajako-osuuden nostosta. Rajahalmeen mukaan nämä helpottavat tilannetta kuitenkin vain tänä vuonna, sillä ensi vuonna avustuksia ei ole näköpiirissä.

Velkaantumisen hillitsemiseksi Nurmijärven kunnanhallitus päätti elokuussa, että kunnassa aloitetaan rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävän NUUKA-toimenpidesuunnitelman valmistelu. Se konkretisoi syksyllä 2018 käynnistettyä kestävään kasvuun tähtävää NUUKA-ohjelmaa.

Toimenpidesuunnitelman tavoitteena on taloudellisesti kestävät peruspalvelut.

Toimenpiteitä on suunniteltu kohdistuvan sekä rakenteellisiin uudistuksiin että suoriin määrärahaleikkauksiin. Rakenteellisilla uudistuksilla tavoitellaan muun muassa palvelutilojen käytön tehostamista ja pitkällä aikavälillä kunta toivoo, että tehokkaampi palveluverkko mahdollistaisi myös palveluiden järjestämisen pienemmällä henkilöstömäärällä. Toimenpidesuunnitelmassa tarkastellaan myös sellaisen omaisuuden myymistä, joka palvelee heikosti kunnan lakisääteisten peruspalvelujen järjestämistä.

Toimenpidesuunnitelmaa ohjaavia keskeisiä palvelutarpeiden muutoksia ovat väestön ikääntyminen, joka osaltaan tulee kasvattamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Rajahalmeen mukaan myös lasten ja nuorten palvelutarpeiden arvioidaan kuntatasolla pysyvän lähitulevaisuudessa nykyisellään tai hieman alenevan.

– Eri-ikäryhmien palvelutarpeet kuitenkin kehittyvät vaihtelevasti kunnan eri alueilla.

– NUUKA:n toimenpidesuunnitelman rakenteelliset uudistukset nojaavat vahvasti palveluverkkopäätöksiin, jotka perustuvat osaltaan palvelutarpeiden muutostrendien arviointiin kunnan eri alueilla, Rajahalme kuvaa.

Rajahalmeen mukaan kunnalla on merkittävä määrä rakennuksia ja toimitiloja, jotka eivät tällä hetkellä palvele peruspalvelutoimintaa tai palvelevat vain osittain.

– Kunnalla on myös useita y-tontteja jo vanhoilla rakennetuilla asemakaava-alueilla, jotka voisi muuttaa asuintonteiksi ja myydä eteenpäin. Konsernitarkastelussa on tarpeen arvioida miten esimerkiksi nykyiset kiinteistöyhtiöomistukset tukevat yleisesti kunnan eri tavoitteiden toteuttamista. Jos omistajaintressi on löyhä, kannattaa yhtiöomistuksia konsernissa keventää, talousjohtaja katsoo.

Rajahalme myöntää, että kuntalaisille tasapainotus on lähtökohtaisesti ikävää, kun vaikutukset heijastuvat käytännön toimintaan.

– On kuitenkin hyvä muistaa, että sopeutuksen tavoitteena on peruspalveluiden turvaaminen niin, että emme kohtuuttomasti velkaantuisi tulevaisuudessa ja joutuisi myöhemmin kriisikuntatarkastelun kautta saneeraamaan toimintaamme ministeriöohjauksen alla. Ilman merkittävää talouden tasapainotusta, kunnan velkaantuminen tulisi kiihtymään ja Nurmijärvi olisi yli 300 Me tuntumassa lainakannan osalta jo ennen tämän vuosikymmenen puoltaväliä. Hyvä on myös muistaa, että talouden haasteet eivät yksin kosketa Nurmijärveä vaan koko kuntasektoria.

– Ja talouden haasteista huolimatta olemme kuntana erinomainen monella saralla. Palvelut ovat verrattain hyvät, sijaitsemme kenties Suomen parhaimmalla paikalla, väestö on suhteellisen tervettä ja ikärakenne muuhun Suomeen nähden tasapainoinen. Myös väestön määrä kasvaa tasaisesti ja elinkeinoelämä näyttäisi pitävän Nurmijärveä houkuttelevana toimipaikkana.

Suunnitelma

NUUKA-toimenpidesuunnitelman on määrä astua voimaan 1.1.2021 alkaen.

Toimenpidesuunnitelman valmisteluun osallistetaan valtuusto sekä näillä näkymin myös lautakuntien jäsenet.

Kunnanhallituksen on määrä päättää toimenpidesuunnitelmasta loka–marraskuussa ja valtuuston joulukuussa. Valtuusto päättää samalla myös NUUKA-ohjelman päivittämisestä.

Veronkorotuksia ei esitetä

Vaikka Nurmijärven taloustilanne on tiukka, niin Ville Rajahalmeen mukaan kunta ei tällä hetkellä suunnittele veronkorotuksia. Sekin kortti voidaan toki joutua kääntämään, jos kuluja ei saada karsittua riittävästi sopeuttamalla.

– Olemme tehneet tiukkoja veropäätöksiä tälle vuodelle sekä kunnallisveroon että kiinteistöveroihin. Nyt talouden sopeuttaminen kohdentuu lähtökohtaisesti käyttötalouteen ja investointeihin.

– On kuitenkin valmistauduttava myös siihen, että keskustelu verojen korotuksesta joudutaan käynnistämään uudelleen, mikäli palvelutuotannon säästöjä ei pystytä riittävällä tavalla saavuttamaan, Rajahalme sanoo.

Talousjohtajan mukaan siitä kuitenkin lähdetään, että veronkorotuksia ei esitetä vielä ainakaan ensi vuodelle.

– Sekin on hyvä muistaa, että tällä hetkellä useat kunnat suunnittelevat veronkorotuksia tulevalle vuodelle ja vaikka nostaisimme vielä verotusta Nurmijärvellä myöhemmin, olisimme edelleen valtakunnan tasolla keskimääristä matalampi verottaja ja Keski-Uudellamaalla keskimääräinen verottaja.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut