Useampi kuin kolme neljästä Kuntaliiton kyselyyn vastanneesta aikoo äänestää kevään 2021 kuntavaaleissa.
Lähes joka viides ei ottanut vielä kantaa kysymykseen ja viisi prosenttia ilmoitti, että ei aio äänestää.
Kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikkaan jakaa kuntalaisten mielipiteet. Kuntapolitiikasta kiinnostuneita, siihen neutraalisti suhtautuvia ja siitä ei kiinnostuneita oli kutakin kolmannes kyselyyn vastanneista.
– Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan vastaavia tuloksia on saatu myös aiemmista tutkimuksista. Vaikka kuntapolitiikkaa ei koettaisi kiinnostavana, kuntalaiset kuitenkin seuraavat kuntansa asioita erilaisista viestintäkanavista, erityisesti paikallisista medioista, kertoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliiton tiedotteessa.
Kuntalaisten mielestä äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa oman kunnan asioihin. Äänestämisen koettu merkitys on kasvanut hiljalleen koko 2000-luvun ajan.
Vuonna 2000 vastanneista 60 prosenttia koki äänestämisen tärkeimmäksi keinoksi. Tänä vuonna tulos on 72 prosenttia.
Suurin osa Kuntaliiton kyselyyn vastanneista ei ollut halukas asettumaan ehdolle vaaleissa. Vähiten halukkaita olivat 18-29 -vuotiaat. Eniten niin sanottua piilopotentiaalia on havaittavissa 50-59 -vuotiaiden ryhmässä.
– Erityisesti nuorten ehdokkaiden vähäinen määrä herättää huolta vuodesta toiseen. On kuitenkin positiivista, että kyselyn perusteella jopa kolmannes alle 30-vuotiaista olisi vähintäänkin valmis harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää, jos sellaista tarjottaisiin, sanoo Pekola-Sjöblom.
Joka viides vastaaja olisi valmis tai ainakin halukas harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää.
Halukkuus kunnalliseen luottamustehtävään on selvästi suurempaa kuin asettuminen ehdolle kuntavaaleissa.
Kunnissa päätettävistä asioista on puhuttava tänä syksynä yhä konkreettisemmalla tasolla, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– Siitä, mitä oikeasti tarkoittaa olla kunnallisessa luottamustoimessa ja miten omaa intohimoaan vaikkapa ympäristö- ja ilmastoasioissa tai asumista, harrastamista, liikennettä tai yhdenvertaisuutta koskevissa kysymyksissä voi tuoda esiin nimenomaan kuntapolitiikassa, Karhunen toteaa.
Kuntaliiton kyselyyn vastasi yli 10 000 kuntalaista 43 kunnasta eri puolilla Suomea.