Valmistelutyöt: Hallituksen 1 200-sivuiseksi viilatun lakiehdotuksen esittelykierros päättyi Hyvinkäälle. Koronakokous keskeytti tilaisuuksien sarjan.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutuu nyt, uskoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Samaa sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.).
Sote-uudistamisen 10-vuotisen historian aikana kertyneistä valmistelupaperista on tämänkertaisen hallituksen ehdotukseen poimittu Kiurun mukaan vain kaikkein olennaisin.
Paatero mainitsee, että esimerkiksi perustuslain kannalta epäselvät kohdat on nyt jätetty pois.
Ministerit esittelivät uudistusta Hyvinkäällä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän edustajille.
Tilaisuus oli ministerikiertueen käytännössä viimeinen etappi. Kiertueen päätös iltapäivällä Hämeenlinnassa toteutui virkamiesvoimin ilman ministereitä, sillä nämä oli kutsuttu hallituksen koronakokoukseen.
Palvelut tulee saada yhdestä luukusta.
Esiteltävänä on vielä tällä hetkellä luonnos hallituksen lopulliseksi lakiehdotukseksi. Se on Kiurun mukaan onnistuttu tiivistämään 1 200-sivuiseksi.
Tämä Kiurun tiiliskiveksi kuvaama asiakirja on nyt lausuntokierroksella, joka päättyy 25. syyskuuta.
Lausuntojen perusteella viilatun lopullisen ehdotuksen eduskunta saa käsittelyynsä joulukuussa.
Uudistuksen tavoitteena on Kiurun mukaan, että sote-palvelut parantuisivat sekä palveluiden sisältöä että niiden rakennetta muuttamalla.
– Palvelut tulee saada yhdestä luukusta, hän linjaa.
Fyysisen asioinnin rinnalle Kiuru haluaa mobiili- ja digipalveluita, joiden käyttöä on opittu koronatilanteessa.
– Ihmisen pitää päästä vastaanotolle niin, että hän tulee todella hoidetuksi, Kiuru kuvailee.
– Nyt potilas joutuu jonoon ja päätyy lopulta erikoissairaanhoitoon. Järjestelmä on silloin pettänyt. Potilaan on päästävä nopeasti hoitoon ja hänet on hoidettava kerralla kuntoon.
Kaikki korjaava toiminta on Kiurun mukaan kallista verrattuna siihen, että potilaalle olisi alunperin tehty enemmän.
Sote-palveluita järjestää nyt 195 virallista toimijaa, uudistuksen jälkeen tahoja olisi 22. Jokainen sote-maakunta päättäisi oman alueensa asioista. Viiden yliopistollisten keskussairaalan ympärille muodostuisi omat yhteistyöalueensa.
Sota-maakuntavaalit on tarkoitus pitää maaliskuussa 2022, ja sote-uudistus astuisi voimaan 2023 alusta.
Aiemmista uudistusyrityksistä poiketen sote-palveluiden hankkimista yksityisiltä ja kolmannelta sektorilta ei ole kielletty. Ostopalveluna ei kuitenkaan voi hankkia julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä, sosiaalipäivystystä eikä terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä.
Lisäksi ensihoidon vastuulääkärin ja kenttäjohtajan on oltava virkasuhteisia.
Sairaanhoitopiirit on tarkoitus siirtää sote-maakunnille varoineen ja velkoineen. Siirtoa toimitilayhtiölle ei enää ehdoteta.
Sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen irtain omaisuus on tarkoitus siirtää sote-maakunnille ilman korvausta. Samalla siirtyisivät myös sopimukset ja henkilökunnan lomapalkkavelat.
Sote-maakunnat eivät ole saamassa verotusoikeutta, mutta Kiurun mukaan se muuttuu tulevaisuudessa. Aluksi sote-maakunnat toimisivat valtion rahoituksella sekä omilla maksu- ja myyntituloillaan.