Nurmijärveläinen taksikuski muokkasi akkuimurin tupakkaimuriksi – kerää 1500 tumppia tunnissa

Aki Erkkilä modefioi akkuimurin tupakkaimuriksi ja kerää sillä tuhansia tumppeja ympäri Nurmijärveä. Tunnissa tumppeja kertyy pussiin yli tuhat. Jutta Halminen

Jutta Halminen

Nurmijärveläinen taksikuski Aki Erkkilä näkee työnsä puolesta monia paikkoja ja paljon roskia. Suurin osa maahan heitetyistä roskista on tupakantumppeja.

Hän on kerännyt niitä jo vuosia roskankeruupihdeillä, mutta niillä työ käy hitaasti.

– Pihdit ovat kätevät mutta koska kerääjiä on niin vähän ja kerättävää paljon, niin aloin pohtia tehokkaampaa välinettä. Ostin käytetyn akkuimurin ja modifioin siitä sopivan tumppien imurointiin. Imuri on tehty pölyn ja sahanpurun imurointiin eikä sellaisenaan sovellu kiinteiden partikkeleiden imurointiin. Imuria on siis hellävaroen rikottu, jotta tumpit mahtuvat kulkemaan laitteen läpi pussiin. Komposiittiputki on myös lisävarusteena. Suuret kiitokset Kari Uosukaiselle ja Risto Pääkköselle avusta, Erkkilä sanoo.

Erkkilän laskujen mukaan imurilla saa siivottua 1500 tumppia tunnissa, kun vastaava luku on pihdeillä noin 600 tumppia.

–  Isot ongelmat vaativat isot aseet ja toki laite onkin herättänyt ihmetystä ja kiinnostusta. Toivoisin kuitenkin, että jonain päivänä tumpin luontoon heittämistä ihmeteltäisiin, kuten tumpin keräämistä nyt, Erkkilä sanoo.

Erkkilän mukaan Nurmijärvi on melko siisti mutta tumppeja löytyy joka paikasta. Niitä kylvetään myös sadevesikaivoihin määriä, joita kukaan ei voi kuin varovasti arvailla.

 Isot ongelmat vaativat isot aseet.

– Joka tapauksessa niitä menee suoraan kaivoihin paljon enemmän mitä maan pinnalle. Ja kaivosta tumppia ei enää pelasta mikään vaan se jatkaa elämäänsä luonnon kiertokulussa, Erkkilä suree.

Roskaamisesta on Erkkilän mukaan tulossa maan tapa ja yleisesti hyväksyttyä.

– Yksi syy tähän on se, että roskaaja ei joudu juuri koskaan vastaamaan teoistaan. Yhteiskunnalla ei ole aseita eikä pahemmin haluakaan suitsia tätä ongelmaa. Mikä tahansa keino, mikä lopettaa tällaisen sotkemisen, pitäisi ottaa harkintaan, Erkkilä miettii.

Erkkilä haluaa ihmisten arvostuksen ja kunnioituksen luontoa kohtaan kasvavan. Erityisesti suomalainen luonto on hänelle rakas.

– Suomihan on maailman kaunein maa ja meillä olisi valtavat resurssit hyödyntää puhtautta ja koskemattomuutta esimerkiksi matkailussa. Jos miettii symbolisesti niin onhan roskaaminen epäkunnioituksen osoittamista kotimaata kohtaan. Suomi ei ole kenenkään tuhkakuppi, Erkkilä jatkaa.

Tupakkaimuri on ollut Erkkilän käytössä keväästä asti. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää sateella eikä talvisin, vaan silloin käytössä on perinteiset pihdit.

– Koko toiminnan tarkoitus on tietysti siivota ympäristöä, mutta mikä vielä tärkeämpää, saada roskaaminen ja luonnon pilaaminen loppumaan. Sitä päivää ei tule, mutta jos yksikin ihminen, joka kylvää tumppeja ja muuta roskaa ympärilleen muuttaa tapansa, niin työ ei ole mennyt hukkaan. Kunnat voisivat myös ottaa koppia imurista. Sen ei tarvitse olla tällainen kuin minulla, mutta ylipäänsä käyttää samaa strategiaa. Imuri ei ole uusi keksintö ja ihmisen ja koneen yhteistyö on yleensä tehokasta. Hyvässä ja pahassa, Erkkilä filosofoi.

Erkkilä painottaa ettei kyse ole tupakoinnin vastaisesta kampanjasta, vaan luonnon puhtaana pitämisestä. Hänen mukaansa on myös paljon fiksuja tupakoitsijoita, jotka heittävät tumppinsa roskiin tai laittavat jopa taskuun, kunnes roskis osuu kohdalle.

– Tupakoinnin voi myös lopettaa, se ei ole ihmisen perustarve. Silloinhan ongelma poistuu itsestään ja ihmisen elämä paranee muutenkin monin tavoin. Se on kuitenkin jokaisen oma valinta, ja se pitää myös hyväksyä. Mutta luonto on meidän kaikkien yhteinen ja toivoisin sen pidettävän puhtaana tuleville sukupolville, Erkkilä päättää.

FAKTA

Tiesitkö että..?

Suomessa kaupunkien rannoilla lähes 70 prosenttia roskista on tupakantumppeja.

Tupakan filtteri valmistetaan selluloosa-asetaattista, ja sen hajoaminen voi viedä jopa 10 vuotta.

Kun tumppi vihdoin hajoaa, se muuttuu mikromuoviksi, joka jatkaa matkaansa maailman vesistöissä. Mikromuovi ei häviä ympäristöstä koskaan.

Ajan kuluessa mikromuovia kerääntyy merieläinten elimistöön, missä se tukkii ja hiertää niiden ruoansulatuskanavia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.