Historia: 60 vuotta koulunkäyntiä Rajamäen yhteiskoulussa – kohtalosta päätetään pian

Historia: Tunnetko sinä nykyisen Seitsemän veljeksen koulun ja Nurmijärven lukion Rajamäen toimipisteen historian? Tiivistelmä kertoo 60-vuotisen historian.

Rajamäen yhteiskoulun peruskiven muuraus, 1960. Muuraajana herra Myllylä. Takana keskellä Uuno Laakso, K. A. Fagerholm ja Heikki Suomalainen. reino kostia

Maija-Liisa Anttila

Yhteiskoulun perustamista Rajamäelle oli pohdittu pienissä piireissä jo ennen sotia, sitten vuonna 1947 ja jälleen vuonna 1957. Yhteiskoulua käytiin kirkonkylässä, minne oli järjestettävä kyydit. Ajatus omasta oppikoulusta tuli ajankohtaiseksi, kun Rajamäen, Nopon, Kiljavan ja Röykän alueella oli oppikoululaisia jo lähes 150 ja monet pääsytutkinnoissa hyväksytyt eivät mahtuneet lähiseudun kouluihin. Kesäkuussa 1959 asetettu toimikunta (agronomi M. Myllylä, Työtehoseura, insinööri A. Suomalainen, Alko ja johtajaopettaja P. Karinen) kutsui koolle perustavan kokouksen neuvoteltuaan kunnan, Alkon ja Kouluhallituksen kanssa.

Kokouksessa 25.8. läsnä olleet 92 henkilöä päättivät yksimielisesti perustaa Rajamäen Yhteiskoulun Kannatusyhdistyksen. Vuoden lopussa jäseniä oli lähes 500. Vaikka vastustustakin oli (”Rajamäellä ei ole 10 vuoden päästä riittävästi oppilaita”), koulun perustamista kannatettiin vahvasti niin poliittisten puolueiden kuin Alkonkin puolelta, ja kannatusyhdistyksen rahankeruutalkoisiin suhtauduttiin myötämielisesti. Varoja hankittiin monilla tempauksilla, mukana ansiokas naistoimikunta ja kylän innokkaat puuhaihmiset. Kaikki puhalsivat yhteen hiileen, oman yhteisen asian edistämiseksi.

Lupaa anottiin 8-luokkaisen yksityisen oppikoulun perustamiseen, ylläpitäjänä kannatusyhdistys. Valtioneuvosto oikeutti kuitenkin 5.5.1960 perustamaan 5-luokkaisen keskikoulun. Tiloja vuokrattiin aluksi Rajamäen kirkon alakerrasta sekä seurantalon yläkerrasta. Kansakoulunkin tiloja voitiin käyttää. Opettajat saatiin kiinnitettyä ja 1. lukuvuosi aloitettiin 1.9.1960. Tänä vuonna tulee siis kuluneeksi 60 vuotta koulun alkamisesta.

Uuden koulutalon rakentaminen oli, seurantalon ja urheilualueiden ohessa, osa Alkon järjestämää arkkitehtikilpailua. Toteutettavaksi valittiin Einari Teräsvirran ehdotus. Rakennustoimikuntaan kuuluivat agronomi Myllylä, insinöörit Suomalainen ja Korte, kunnallisneuvos Laakso, sähkömestari Ahlqvist, opettaja Karinen ja terveyssisar Sokajärvi. Peruskivi muurattiin 8.12.1960. Rahoitus järjestyi Nurmijärven Säästöpankin, Osuuskassan, valtion ja vakuutusyhtiöiden myöntämien lainojen turvin. Vuonna 1962 valmistui Rajakaari liikunta- ja ruokasaleineen. Opettajille rakennettiin asuntoja Koulumäkeen. Niiden myynti kunnalle mahdollisti myöhemmin Rajamäen Yhteiskoulun stipendirahaston perustamisen. Siitä on jaettu runsaasti apurahoja myös jatko-opiskelijoille.

Oikeuden ylioppilastutkintoon Rajamäen Yhteiskoulu sai v 1967. Oppilasmäärä oli noussut reilusti yli 400. Legendaarinen rehtori A.A.A. Aaltonen oli innovatiivinen koulunsa johtaja ja innokas kehittämään lukusuunnitelmaa, joka haluttiin toteuttaa vähemmän teoreettisena ja enemmän käytännön hyötyjä painottavana. Niinpä koulussa oli kaksi linjaa: matemaattis-teknillinen ja kielellis-kaupallinen. Uudistusmieliset opettajatkin olivat kokeilunhaluisia ja esim tukiopetusta annettiin ensimmäisenä koko maassa. Siihen käytiin tutustumassa mm. UNESCOn taholta.

Oppilastoiminta oli vireää: poliittisten puolueiden edustajat kävivät esittelemässä toimintaansa, konventteja ja konsertteja järjestettiin, vaihto-oppilaita tuli ja meni vuosittain. Teinikunnan lisäksi oli oppilasneuvosto, jonka jäsenet valittiin äänestämällä kuten eduskuntavaaleissa ikään. Oli vaaliliittoja ja ns. yhden asian liikkeitä. Keskeinen tarkoitus oli herättää yhteiskunnallista valveutuneisuutta, missä onnistuttiinkin: äänestysprosentti lähenteli 100 %.

Kerhoja oli runsaasti. Mainittakoon liikunta- (myös opettajat vs. oppilaat pelit), luonto- (esim. melonta ja retki Utsjoelle), valokuvaus- ja musiikkikerhot sekä bändit ja kielikerhot (jopa japanin kieltä) ja 90-luvulta alkaen monet leirikoulut. Nykyään mainostettua ilmiö-oppimista edelsivät teemaviikot, jolloin tehtiin yhteistyötä yli oppiainerajojen jonkin tietyn aiheen piirissä. Joulunäytelmät olivat valtava yhteinen voimainponnistus, ja usein niitä esitettiin myös kaikelle kansalle sekä Rinnekodin asukkaille.

Rajamäen yhteiskoulu eriytyi peruskoulun myötä yläasteeksi ja lukioksi. Verraten pienestä koostaan huolimatta, tai ehkä sen ansiostakin, Rajamäen lukio on vuosien saatossa pärjännyt varsin mallikkaasti, sekä energisenä ja vireänä toimijana että myös hyvin tuloksin ylioppilaskirjoituksissa.

Lukiotoimipisteen tulevaisuudesta ei ole vielä varmuutta, vaan se on tarkoitus ratkaista palveluverkkosuunnitelman yhteydessä lokakuussa 2020.

Lyhyt tiivistelmä perustuu teokseen Rajamäell’ korkealla (vuodelta 2015, sivut 224-267), joka on yksi kolmesta Rajamäen historiaa ja elämää monipuolisesti valottavasta teoksesta. Teosta on myyty kolmena painoksena 1300 kpl. Toista kirjaa, kuvakirjaa (v 2016), on myyty noin tuhat kpl, samoin kuin kolmatta, tarinakirjaa (v 2018). Teoksiin voi tutustua kirjastoissa.

Kirjat on koonnut ja kustantanut omalla riskillään Rajamäen kyläkirjatyöryhmä, jäseninä Jukka Iso-Herttua, Matti Luokola, Seppo Niinikuru,Tapio Ranta, Pekka Valkonen, Jaakko Yli-Paavola ja Saara Welin. Taitto Pekka Valkonen.

Tiivistelmän koonnut Maija-Liisa Anttila on opetusalan eläkeläinen ja rajamäkeläinen 70-luvulta alkaen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.