Valtuusto hyväksyi MAL-sopimuksen – Nurmijärven asuntotuotantotavoite 434 asuntoa vuodessa

Krannilan asuinalue Kirkonkylässä Riikka Jokinen
Riikka Jokinen

Riikka Jokinen

Keskiviikkona kokoontunut Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen Helsingin seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2020–2031 neuvottelutuloksen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti kokouksessa, että Nurmijärvi ei hyväksyisi sopimusluonnosta.

Sopimusluonnos kuitenkin hyväksyttiin äänestyksen jälkeen 44 jaa, 6 ei ja 1 tyhjä.

MAL-sopimuksessa on kirjattu Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteinen tahtotila seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseksi. Sopimuksen tavoitteena on muun muassa vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolten sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

MAL-sopimuksessa Nurmijärven vuotuiseksi asuntotuotantotavoitteeksi määritellään 434 uutta asuntoa sopimuskaudella 2020–2023.

Aiemmassa Helsingin seudun ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa 2016–2019 Nurmijärven vuotuinen asuntotuotanto nousi porrastetusti vuosittain 330 asunnosta 400 asuntoon. Nurmijärven asuntotuotantotavoite on näin ollen hieman noussut edellisestä sopimuksesta.

Sopimuksen mukaan asuntotuotannosta 20 prosenttia (Nurmijärvellä 87 asuntoa) tulee olla kohtuuhintaista valtion tukemaa asuntotuotantoa. Puolet (Nurmijärvellä 43 asuntoa) tuetusta asuntotuotannosta tulee olla niin sanottua tavallista 40-vuotista korkotukivuokra-asuntotuotantoa ja erityisryhmien vuokra-asuntotuotantoa.

Valtio osoittaa tavallisille 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille 10 000 euron asuntokohtaisen käynnistysavustuksen ja puurakenteisille kerrostaloille 12 000 euron avustuksen asuntoa kohden MAL 2019 -suunnitelman mukaisille maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille rakennettaville asunnoille.

Nurmijärven kunta nostaa kuitenkin esiin, että Helsingin seudun kuntien 40-vuotisten korkotukivuokra-asuntojen asuntotuotannon tavoitteen ja valtion asuntokohtaisen käynnistysavustuksen määrän ristiriita huomioidaan sopimusseurannassa.

Lisäksi valtuusto edellytti, että ruuhkamaksujen valmistelussa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että mahdolliselle ruuhkamaksulle tulee olla kilpailukykyinen joukkoliikenteen vaihtoehto. Lisäksi tulee ottaa huomioon sekä Kuuma-kuntien keskenään että pääkaupunkiseudun kanssa erilaiset joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet.

Valtuusto myös edellytti, että Kuuma-kunnat ovat mukana ruuhkamaksujen mahdollistamista koskevassa säädösvalmistelussa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut