Nurmijärven valtuusto lausui sote-uudistuksesta: Sisältää taloudellisia riskejä, psykologien toimittava kunnissa

Riikka Jokinen

Nurmijärven kunnanvaltuusto antoi keskiviikkona lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta.

Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät.

Nurmijärvelle esitetään mallia, jossa Nurmijärvi osana Keusoten kuntayhtymää muodostaisi Keski-Uudenmaan sotemaakunnan. Maakuntaan kuuluisi kuusi kuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula ja Nurmijärvi.

Valtuuston hyväksymän lausunnon mukaan esitetty ratkaisu huomioi Uudenmaan maakunnan sekä kuntien ja kaupunkien erityispiirteet paremmin kuin vaihtoehto, jossa Uusimaa muodostaisi yhden itsehallinnollisen sote-maakunnan. Valtuusto kuitenkin lausuu, että kuntien ja alueiden erilaisuus tulisi huomioida paremmin.

– Esimerkiksi maakuntiin, joilla on tällä hetkellä ikärakenteeseen nähden korkeat sote-kustannukset, kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Kuitenkin myös itsehallintoalueen eri kunnissa on eroja vastaavissa asioissa, lausunnossa todetaan.

Kunta painottaa myös lausunnossaan, että esitys psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtämisestä maakuntiin on ristiriidassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja perusopetuslain tavoitteiden ja säädösten kanssa.

Nurmijärven mukaan opiskeluhuollon olisi välttämätöntä olla hallinnollisesti ja rakenteellisesti osa kunnan opetustoimen järjestelmää ja kunnallisen päätöksenteon hallittavissa.

– Tämä pystytään parhaiten turvaamaan ratkaisulla, jossa opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit toimivat jatkossakin kunnissa. Tällöin pystytään vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti muuttuviin oppilas- ja koulukohtaisiin tilanteisiin, sekä lasten ja nuorten parissa esiintyviin paikallisiin tai valtakunnallisiin ilmiöihin, lausunnossa todetaan.

Myös Suomen Psykologiliitto on julkaissut kannanoton, jossa se vastustaa jyrkästi esitystä siirtää opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit kouluista ja oppilaitoksista sote-palveluiden osaksi.

Kunnan lausunnossa muistutetaan myös, että kunnille jää merkittäviä riskejä kiinteistöistä, joita sote-maakunta ei 3+1-vuoden jälkeen enää vuokraa.

– Kunnille jää myös riskejä näiden tilojen peruskorjauksista. Niiden investointikustannukset voivat olla niin mittavia, että vuokrasopimuksen pääomavuokrakertymällä ei ole mahdollista niitä kattaa.

– Voimaanpanolakiin tulisi sisällyttää mahdollisuus sote-maakunnalle ostaa kunnalta tarvitsemansa tilat tai kunnille tulisi taata riittävä rahoitus sote-kiinteistöjen peruskorjauksiin.

Lausunnon mukaan myös pelastustoimen osalta on syntymässä riski kustannusten kasvuun Keski-Uudenmaan alueella, kun nykyisen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueelle muodostuu ehdotuksen toteutuessa kaksi sote-maakuntaa.

Lisäksi Nurmijärvi katsoo, että rahoitusratkaisun vaikutukset kuntien talouteen, omaisuuteen ja sote-palveluihin ovat vielä turhan paljon auki ja taloudelliset riskit ovat ilmeisiä.

– Kustannussäästövaikutuksia tai vaikutuksia tuottavuuteen tai talouteen ei ole pystytty osoittamaan. Päinvastoin toivottujen vaikutusten, kuten säästöjen, saavuttaminen on esitysluonnoksenkin mukaan epävarmaa.

Kunnan mukaan uudistus vaikuttaa kasvavien kuntien kykyyn rahoittaa kasvuun tarvittavia investointeja, kykyä selvitä jo tehtyjen investointien takaisinmaksusta ja lisää rahoituksen epävarmuutta erityisesti pitkällä aikavälillä. Sen voidaan arvioida iskevän palveluihin erityisesti sivistystoimessa.

Lisäksi uudistuksen toteuttamisesta syntyisi merkittäviä muutoskustannuksia, joiden kattaminen haastavassa kuntataloustilanteessa tulee olemaan vaikeaa.

Kunnan mukaan uudistuksen rahoitusratkaisua ei voida vallitsevassa kuntatalouden tilanteessa ja koronaepidemian vaikutukset huomioiden pitää hyväksyttävänä.

Nurmijärvi muistuttaa myös, että heikentynyt kuntatalous ja koronavirusepidemia vaikuttavat uudistuksen laskelmiin.

– Koska koronaepidemia vaikuttaa kuntien tuloihin ja menoihin vuosina 2020–2022, uudistuksen pysyväksi osaksi kuntien valtionosuuteen jääviä siirto- ja tasausmekanismeja ei voi perustaa näiden vuosien tietoihin. Siten Nurmijärven kunta pitää välttämättömänä, että uudistuksen aikataulua tai lakiluonnoksessa esitettyjä laskentavuosia muutetaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.