Näin Nurmijärven koulu- ja päiväkotiverkko muuttuisi – pitkään odotettu palveluverkkosuunnitelma julki

Palveluverkko: Kunta julkaisi esityksensä uudesta palveluverkosta.

Sijaitseeko lukio jatkossa Maaniitun koulussa? Tällä hetkellä remontissa olevissa tiloissa opiskelee normaaliolosuhteissa vajaa 300 alakoululaista. Päättäjille kuitenkin esitetään alakoululaisten siirtoa Lukkariin ja Karhunkorpeen ja tilojen remontointia lukion käyttöön. Riikka Laine

Riikka Laine

Nurmijärven kunta julkaisi viime perjantaina useita erilaisia ehdotuksia tulevasta palveluverkosta. Tekninen johtaja Jouko Lehtonen kertoo, että vaihtoehdot eroavat lähinnä lukioratkaisun osalta. Palveluverkkosuunnitelmassa ei ole vielä valittu kantaa lukion toimipisteiden määrään, mutta vaihtoehtona on esitetty lukion keskittämistä Kirkonkylään uudisrakennukseen tai Maaniitun kouluun tai järjestää kunnallinen lukio-opetus hajautetusti Rajamäellä ja Kirkonkylässä. Jos lukio-opetusta jatketaan kahdessa taajamassa, niin toimipisteiden sijaintivaihtoehtojakin on Rajamäen osalta useita.

– Vaihtoehtoja on nyt paljon, koska kunnan taloustilanteen tiukennuttua entisestään mukaan haluttiin myös kustannuksiltaan kevyempiä vaihtoehtoja. Toiveena on, että näistä saadaan karsittua osa pois ennen varsinaista päättäjille tehtävää esitystä, Lehtonen sanoo.

Nyt julkaistua ehdotusta käsitellään viidessä lautakunnassa sekä Aleksian johtokunnassa tänään keskiviikkona, ja kuntalaiset pääsevät antamaan kommenttejaan asiasta verkossa 29.9.–7.10.

– Tiistaina 6.10. järjestämme vuorovaikutuksellisen infotilaisuuden kuntalaisille sähköisesti. Toivomme ihmisten osallistuvan aktiivisesti, sillä kommenttikierroksen ja kyselyn jälkeen ehdotusta vielä hiotaan ja lopullinen esitys pyritään tuomaan kunnanhallitukseen 19.10. ja valtuustoon 28.10.

Tuoreessa palveluverkkosuunnitelmassa Nurmijärvi on jaettu eteläiseen, keskiseen ja pohjoiseen osaan päätöksenteon helpottamiseksi. Eteläisellä alueella keskeisimpiä koulumuutoksia olisivat sisäilmaongelmista kärsivän Urheilupuiston nykyisen yläkoulun korvaaminen isommalla, noin 550-600 oppilaan 6.-9.luokkien koululla vuonna 2024–2025. Koulu rakennettaisiin vähän eri paikkaan, jotta uudet rakennukset saadaan sijoitettua urheilupuiston välittömään läheisyyteen. Tämä tarkoittaisi käytännössä Klaukkalan ja Lepsämän koulujen 6.luokkien keskittämistä Urheilupuistoon.

– Tällä järjestelyllä saataisiin lisää tilaa alakouluille ja alkuluokat koulujen yhteyteen, sivistysjohtaja Tiina Hirvonen selvittää.

Pienimpiä kouluja ei suoraa esitetä lakkautettaviksi.

Virkamiesten mukaan Urheilupuiston koulun uudisrakentamisen etuna olisi myös se, että uuden koulun rakennuksen myötä urheilualueelle saataisiin muodostettua selkeä Klaukkalan kampus, jossa olisi keskitetysti koulu- ja liikunta-, päiväkoti-, nuoriso- ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös kirjastopalvelut Monikon kupeessa.

Klaukkalan kouluissa muutosta on suunniteltu myös Syrjälään ja Harjulaan, jotka olisi tarkoitus yhdistää hallinnollisesti. Lisäksi opetus yhdistettäisiin siten, että toisessa rakennuksessa toimisi 0.-2. tai 0.-3.luokat ja toisessa 3.-6.luokat. Se kummassa koulussa toimisi mitkäkin luokat, ratkaistaan myöhemmin.

Myös Mäntysalon ja Haikalan kouluja suunnitellaan muutettavan siten, että jatkossa Haikalassa opiskelisivat 0-2.luokat ja Mäntysalossa 3-9.luokat.

– Ruotsinkielisen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta ehdotamme keskittämistä Syrjälän päiväkodin tiloihin 2024–2025 ja Vendlaskolanin tilojen vapauttamista Syrjälän koulun käyttöön ja Äppelgården daghemin tiloja suomenkieliselle varhaiskasvatukselle, Hirvonen kertoo.

Myös pitkään käyttökiellossa ollutta Lepsämän vanhaa puukoulua on suunnitelmassa esitetty peruskorjattavaksi. Koulua ei kuitenkaan olla osoittamassa opetuskäyttöön, vaan tarkoitus olisi osoittaa suojeltu rakennus museon varastotilaksi ja henkilökunnan sekä oppilashuollon tiloiksi. Opetustiloja on sen sijaan tarkoitus tehdä lisää palaneen koulun tilalle rakennettavaan moduulikouluun.

– Lepsämän uudesta koulurakennuksesta tehtäisiin moduulirakennus Valkjärven tapaan, jotta alueen oppilasmäärien laskiessa se on mahdollista siirtää Lintumetsään tai Klaukkalaan. Oppilaista suurin osa tulee kuitenkin jo nyt Lintumetsän alueelta ja vähemmän nykyisen Lepsämän koulun läheltä, Hirvonen sanoo.

– Ja puukoulun opetuskäyttöön ottamisessa olisi liian suuri riski, kun kyseessä on vanha rakennus, joten siksi se on tarkoitus osoittaa muuhun käyttöön, Lehtonen jatkaa.

Eteläisen alueen pienimpien koulujen osalta virkamiehet esittävät, että Metsäkylän koulu yhdistetään hallinnollisesti Mäntysalon kouluun ja Valkjärven koulu Lepsämän kouluun. Uotilan hallinnollista yhdistämistä selvitetään vielä.

Pienimmistä kyläkouluista suunnitelmassa todetaan, että vaikka alakoulujen oppilasmäärien ennustetaan lähivuosina laskevan, ei pienimpiä kouluja suoraa esitetä lakkautettaviksi.

Pienet koulut joutuvat kuitenkin tarkkailulistalle ja kunnanvaltuuston maaliskuussa 2020 hyväksymien kriteerien pohjalta niiden tilannetta tarkastellaan vuosittain. Kriteeristössä määritellään mm., että minimioppilasmäärän on oltava 60 oppilasta.

– Mikäli väestönkehitys toteutuu ennakoidusti, arvioidaan Palojoen, Metsäkylän ja Valkjärven koulujen tilanne uudelleen jo ennen vuosikymmenen puoliväliä ja Nukarin koulun tilanne vuosikymmenen lopulla. Uotilan koulun toiminta jatkuu.

Keskisellä alueella kouluverkon muutokset ovat selkeästi suurimpia, jos lukio keskitetään Maaniittuun.

Vaihtoehtona palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty jatkamista nykymallilla, jossa hajautetun lukion Kirkonkylän toimipiste sijaitsisi Nurmijärven Yhteiskoulun tiloissa. Toinen vaihtoehto on puolestaan keskittää lukio Kirkonkylään joko Maaniitun koululle tai uudisrakennukseen. Jos lukio keskitetään Maaniittuun, niin se tarkoittaisi Maaniitun alakoulun oppilaiden siirtymistä Lukkarin ja Karhunkorven koulun tiloihin. Jotta tilat riittäisivät, muutettaisiin Lukkarin ja Karhunkorven koulut 0-4.luokan kouluksi ja Kirkonkylän 5-9.luokan oppilaat keskitettäisiin NYK:iin.

Jos lukiolle tehdään puolestaan uudistilat, niin NYK:iin siirrettäisiin Kirkonkylän alueen 6-9.luokkien oppilaat ja NYK:n Kivelän ja Sarjalan rakennuksista luovuttaisiin. Tässä vaihtoehdossa Maaniittu, Lukkari ja Karhunkorpi pidettäisiin 0-5.luokkien alakouluina.

Nukarin koulun osalta palveluverkkosuunnitelmassa esitetään koulun yhdistämistä hallinnollisesti Karhunkorpeen ja koulun tilanne arvioidaan 2020-luvun lopulla. Jos Nukarin koulu lakkautetaan 2030-luvulla, niin 0-3.luokkien opetus jatkuisi kuitenkin kylässä Nukarin päiväkodin tiloissa ja 4-6.luokkalaiset ohjattaisiin Karhunkorven kouluun.

Palojoen koulun osalta kunta aikoo puolestaan seurata oppilasmäärien kehitystä. Jos oppilasmäärät laskevat entisestään, niin Palojoen koulu lakkautetaan 2023–2025 välillä.

– Kyläkoulujen mahdollisten lakkautusten kustannusvaikutuksia ei ole palveluverkkosuunnitelmassa vielä tällä hetkellä mukana, koska niitä ei esitetä. Myös vaikutusten ennakkoarvioinnit on tehty vain lukioratkaisuiden osalta, koska kyläkoulujen mahdollisesta lakkauttamisesta ei tehdä päätöksiä nyt, Lehtonen sanoo.

Pohjoisella alueella kuuma peruna on lukion toimipisteen kohtalo Rajamäellä.

Jos lukion toimipiste päätetään säilyttää Rajamäellä, niin sille on palveluverkkosuunnitelmassa esitetty käytännössä neljä eri vaihtoehtoa. Jos sisäilmaongelmista kärsineelle lukiolle rakennetaan kokonaan uudet tilat, on vaihtoehtona toteuttaa ne kesäkuussa julkaistun hankesuunnitelman mukaisesti Seitsemän veljeksen yläkoulun yhteyteen tai hieman kevyemmin moduuliperiaatteella samaan paikkaan. Vaihtoehtona on myös väistötilojen vuokraus pysyvästi tai toistaiseksi tai vuokrata tilat Työtehoseuralta.

Karkeassa kustannusarviovertailussa kuitenkaan yksikään em. vaihtoehdoista ei ole yhtä edullinen, kuin lukion keskittäminen Maaniittuun.

SVK:n osalta palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että vanhan, käyttökiellossa olevan koulurakennuksen tilalle rakennetaan uudisrakennus 2022–2023. Rajakaarta ehdotetaan puolestaan korvattavaksi uudisrakennuksella 2024–2025. Rajakaareen tulisivat liikuntatilat, nuorisotilat ja kirjasto.

Jos Rajakaaren ja yläkoulujen muodostama kampus toteutettaisiin, tarkoittaisi se myös sitä, että Rajamäen ja Länsikaaren alakouluihin saataisiin lisätilaa 0-5.luokan oppilaille, alakoulujen kutoset keskitettäisiin kampukselle ja Rajamäen koulun E-rakennuksesta voitaisiin luopua.

– Rajakaaren uudisrakentaminen riippuu toki vielä suojelumerkinnän poistavan kaavamuutoksen hyväksymisestä, Lehtonen muistuttaa.

Hirvosen mukaan Rajamäellä harkitaan myös Länsikaaren mahdollista hallinnollista yhdistämistä Rajamäen kouluun.

– Tarkoitus on siis yhdistää hallinnollisesti näitä oppilasmäärältään pienimpiä kouluja, joissa rehtorin tehtäviä hoidetaan luokanopettajan tehtävään liitettynä. Hallinnollisella yhdistämisellä haetaan resurssien joustavaa käyttöä, helpotetaan työnsuunnittelua ja alennetaan hallinnon kustannuksia. Ja kyse olisi tosiaan vain hallinnon yhdistämisestä, eikä muutoksista opetustiloihin, Hirvonen sanoo.

Muutokset päiväkotiverkkoon:

Palveluverkkosuunnitelman tuoreessa esityksessä esitetään myös mittavia muutoksia kunnan päiväkoteihin.

Eteläisellä alueella esitetään luovuttavaksi Aitohelmen päiväkodista, kun Klaukkalan kouluun saadaan lisätilaa kuudesluokkalaisten siirtyessä Urheilupuiston kouluun.

Suunnitteilla on luopua myös Isosuon ja Suopolun päiväkodeista ja Vaskomäen päiväkodin lisärakennuksesta ja rakentaa näiden tilalle uusi keskustan alueen suurpäiväkoti (10 ryhmäinen + avoin varhaiskasvatus) Urheilupuistoon 2026-2027 nykyisen Urheilupuiston koulun paikalle.

Syrjälän päiväkotia esitetään otettavan ruotsinkielisen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttöön ja Äppelgården daghem muutettaisiin suomenkieliseksi päiväkodiksi.

Hallinnollista yhdistämistä esitetään Isosuon ja Suopolun päiväkoteihin, Mäntysalon, Haikalan ja Professorintien päiväkoteihin, Tähkärinteen ja Riihipuiston päiväkoteihin, Syrjälän ja Harjulan päiväkoteihin.

Lisäksi Havumäen päiväkotia esitetään muutettavan Mäntysalon koulun käyttöön.

Keskisellä alueella esitetään Kirkonkylän päiväkodin lakkautusta ja purkamista ja esiopetuksen siirtämistä kouluille. Lisäksi pienin yksityinen Pilke Helmitarha on lopettamassa.

Keskiselle alueelle esitetään varhaiskasvatuskampusta Maaniittuun päiväkodin ja leikkipuiston alueelle. Alueelle esitetään suurempaa leikkipuistoa ja lähiliikuntapaikkaa ja varausta päiväkodin lisärakennukselle. Samassa yhteydessä olisi tarkoitus luopua Mäkituvan kerhosta ja hankkia alueelta uudet tilat kerholle.

Pohjoisella alueella päiväkotiverkko muuttuu jo ensi vuoden alussa, kun Metsolan uusi päiväkoti otetaan Rajamäen koulun alkuluokkien käyttöön 1.1.2021 ja Toivojentien päiväkodin taloista luovutaan.

Lisäksi palveluverkkosuunnitelmassa esitetään Tornitien päiväkotia korvattavaksi uudisrakennuksella 2024-2025 ja Isokallion päiväkodista luopumista. Myös Tornitien päiväkodin viereistä Mutkapolun päiväkotia esitetään hallinnollisesti yhdistettäväksi Tornitiehen.

Röykässä suunnitteilla on puolestaan päiväkodin omakotitalosta luopuminen. Myös nuorisotila siirretään mahdollisesti koululle, jos oppilasmäärä laskee.

Kyläkoulut ajetaan pikkuhiljaa alas?

Jo edellisessä palveluverkkosuunnitelmassa 2016 Metsäkylän, Palojoen ja Valkjärven koulujen osalta päätettiin, että jos oppilasmäärät laskevat liikaa, niin koulut lakkautetaan.

Myös uuteen palveluverkkosuunnitelman luonnokseen on nyt kirjattu, että jos näiden koulujen oppilasmäärät jatkavat laskuaan, niin koulut tullaan lakkauttamaan.

Jouko Lehtosen mukaan tarkoitus on, että oppilasmääriä seurataan jatkossa vuosittain ja koulujen tilannetta arvioidaan joka vuosi palveluverkkosuunnitelman päivittämisen yhteydessä.

Tarkoittaako tämä Nurmijärven pienimpien kyläkoulujen alasajoa pikkuhiljaa?

– Väestön kasvu ratkaisee koulujen tulevaisuuden. Nykyisten väestöennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrät laskevat selvästi haja-asutusalueilla, mutta koska väestönkasvua on vaikea ennustaa, niin siksi tilannetta seurataan vuosittain, kunnanjohtaja Outi Mäkelä vastaa.

Onko kunnalla sitten suunnitelmissa itse vaikuttaa kylien vetovoimaan kaavoituksen tms. avulla?

– Tontteja on nykyisinkin tarjolla melkein kaikissa kylissä, joten siitä niiden väestönkehityksen ei pitäisi olla kiinni. Klaukkalan ohikulkutien vaikutus jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa kylien houkuttelevuuteen, Mäkelä pohtii.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut