Kunnanjohtaja pitää eroa Keusotesta epärealistisena – Myös Keusoten pomo uskoo kuntayhtymän voimaan

Terveyspalvelut: Virkamieskunta pysyttelisi osana Keusotea.

Outi Mäkelä. Ulla Yliherne

Riikka Laine

Nurmijärven Uutiset kertoi 16.9. Irti Keusotesta -työryhmän työstävän nyt kuntalaisaloitetta, jossa vaaditaan Nurmijärven eroa Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymästä. Aloite on tulossa allekirjoitettavaksi noin viikon sisällä.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä ei suoralta kädeltä lämpene ajatukselle siirtää sote-palvelut takaisin kunnan vastuulle.

– Kunnan näkökulmasta Keusotesta irtaantuminen olisi erittäin haasteellinen prosessi nykyisessä terveystilanteessa. Kunnan pitäisi rakentaa sote-organisaatio ja rekrytoida työntekijät. Irtaantuminen Keusotesta olisi myös pitkä prosessi, jolloin valtakunnallinen sote-uudistuskin ehtisi todennäköisesti toteutua ennen tätä. Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen sote-uudistuksen lausuntokierros, jossa tavoitteena on sote-uudistus maakuntamallilla. Ehdotuksessa Uudellemaalle perustettaisiin viisi sote-maakuntaa, joista yksi olisi nykyinen Keusoten alue. Sen vuoksi Nurmijärven virkakunnan näkökulmasta tällä hetkellä ei ole realistista irtaantua Keusotesta, Mäkelä sanoo.

Keusoten johtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen muistuttaa, että vasta vajaan kaksi vuotta toiminut organisaatio on vielä uudistusvaiheessa ja palveluiden kehittäminen alussa. Hän kuitenkin kokee, että kuntayhtymä on tuonut kunnille leveämmät hartiat sote-palveluiden hoitoon. Laitinen-Parkkosen mukaan osana isompaa kokonaisuutta pystytään vastaamaan kiihtyvään palvelutarpeeseen ja kilpailuun niukkenevista resursseista paremmin kuin yksittäisenä toimijana.

– Esimerkiksi asiantuntijoiden rekrytointeihin ja erikoissairaanhoidon palveluihin on paremmat lähtökohdat kuin kuntatasolla olisi. Hyvänä esimerkkinä on koronapandemian hoito. Hoito- ja jäljitysorganisaation nostattaminen ja toiminnan jatkuva laajentaminen olisi ollut hyvin haasteellista tehdä yksittäisen kunnan voimavaroin. Myös alueen kunnat ovat tehneet yhtenäisiä linjauksia ja on pystytty reagoimaan laajasti suuremmalla alueella, Laitinen-Parkkonen kuvaa.

Kuntalaisten työstämästä aloitteesta ilmenee, että heitä huolettaa erityisesti sote-kulujen kasvu ja se, että nousseista kuluista huolimatta palveluita on karsittu.

Mäkelä myöntää, että Nurmijärven kuntakaan ei ole ollut tyytyväinen sote-kustannusten kehitykseen. Mäkelän ja Laitinen-Parkkosen mukaan kunnat ja Keusote tekevät kuitenkin jatkuvasti yhteistyötä asioiden kehittämiseksi.

– Kuntayhtymässä palveluja kehitetään nyt vaativassa tilanteessa, kun omistajakuntien taloudellinen kantokyky on koronankin takia nopeasti heikentynyt. Toiminnassa haetaan talouden tasapainoa koko alueen näkökulmasta, ei vain kuntakohtaisesti. Lisäksi väestörakenteen muutos ja henkilöstön saatavuuden heikkeneminen ovat asioita, jotka ovat saavuttaneet jo Keski-Uudenmaankin. Palvelutarpeen kasvu ja tuottavuuden lisäämisen tarve ovat kaikille yhteisiä.

– Ilman toiminnan kehittämistä vastaamaan näihin vaateisiin ollaan suurissa ongelmissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jotkut palvelut, jotka aiemmin on toteutettu ehkä totutulla tavalla toisessa tilanteessa, joudutaan kuntayhtymässä arvioimaan uudelleen ja toteuttamaan toisin. Kuntakohtaiset lähtötilanteet ja erityispiirteet pyritään kyllä huomioimaan. Se voi tuottaa kuntalaisille myös ymmärrettävästi pettymyksiä, ja joskus henkilöstöllekin, Laitinen-Parkkonen sanoo.

Laitinen-Parkkonen muistuttaa, että kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti erityisesti erikoissairaanhoidon osalta. Koronapandemia aiheuttaa lisäksi kustannusten nousua – tällä hetkellä arvio on koko kuntayhtymän tasolla tälle vuodelle yli 18 miljoonaa euroa ylimääräistä kustannusta. Lisäksi erikoissairaanhoidon lisälaskun suuruus koronan osalta on vielä auki.

– Samat toiminnan ja talouden haasteet ovat tällä hetkellä kunnilla, joilla on sote-toiminnat itsellään, jopa isoilla kasvukeskuksilla. Keusote tarkastelee omaa toimintaansa jatkuvasti – toteutimme mm. taloudenpidon auditoinnin ulkopuolisen toimijan tekemänä hiljattain, siinä todettiin vain pieniä poikkeamia kuntalaskutuksessa, Laitinen-Parkkonen kuvaa.

Outi Mäkelän mukaan on myös mahdotonta arvioida, miten sote-kustannukset olisivat nousseet, mikäli sote-palvelut olisivat olleet kunnan järjestämiä.

Mitä Keusoten edustajat sanovat sitten aloitteen tekijöiden esittämään kritiikkiin, jossa todetaan, että kunnalla ei ole oikeasti sananvaltaa kuntalaistensa palveluihin?

Laitinen-Parkkonen ja Mäkelä muistuttavat, että kuntayhtymä päättää itsenäisesti omasta toiminnastaan ja kuntien tehtävänä on edunvalvonta.

– Omistajayhteistyötä edistetään koko ajan, jotta mm. tietokatkoksia saadaan poistettua, ja koemmekin, että siinä ollaan menossa parempaan suuntaan. Sote-asiat ovat kunnanhallituksen listalla vakioasiana jokaisessa kokouksessa, jotta vuoropuhelu toteutuu myös päätöksentekijöiden välillä. Edunvalvonnasta vastaa kunnanhallitus, ja kunnan viranhaltijat käyvät keskusteluja Keusoten kanssa yhteistyöryhmissä.

– Keusoten työntekijät ovat kuntien virkamiesten kanssa jatkuvassa säännöllisessä yhteydessä eri tasoilla ja ryhmissä. Tämä vuorovaikutus on koko ajan kehittynyt, ja sitä tulee jatkossakin lisätä. Kuntalaisten kuuleminen on meille myös tärkeää, esimerkiksi palvelujen verkostoa suunniteltaessa kuntalaisten mielipiteitä kartoitettiin useampaan kertaan osana valmistelua.

Palvelujen kehityssuunta huolena

Aloitteen tekijöitä huolettaa sote-palveluiden kehityssuunta ja se, että varsinkin vanhus- ja vammaispalvelut ovat huonontuneet merkittävästi sinä aikana, kun Keusote on vastannut näistä. Mitä Keusote tähän vastaa?

– Koronapandemian vuoksi päiväkeskuksia jouduttiin sulkemaan ja omaishoitajien vapaiden järjestelyjä keskeyttämään ikäihmisten suojaamiseksi valtakunnallisten linjauksien mukaan. Myös vierailurajoitteita jouduttiin keväällä asettamaan hoivakoteihin pandemian vuoksi. Näitä voitiin kesän aikana höllentää.

– Keusotessa omaishoidon tuen palkkioista on päätetty alueellisesti – osalla omaishoitajista palkkio heikkeni, mutta osalla vastaavasti nousi. Keusoten päiväkeskustoimintaa ei lakkautettu Kirkonkylältä – se on siirretty Toreeninmäelle. Toiminta on nyt väljemmissä tiloissa, jolloin yhä useampi päiväkeskustoiminnasta hyötyvä Keusoten asiakas mahtuu mukaan mahdollisimman turvallisesti.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut