Tekoälylle annettiin tutkimuksen nimissä tehtäväksi käydä läpi suomalaiseen kouluun liittyvää keskustelua Twitterissä aikavälillä 1.1.2019–18.9.2020.
Vuosien välillä ilmeni selkeä ero. Kun negatiivisesti sävyttyneitä viestejä oli viime vuonna 19,2 prosenttia, oli niitä tänä vuonna syyskuuhun mennessä 23 prosenttia.
Samalla positiivisen keskustelun määrä laski 56,7 prosentista 51,6 prosenttiin.
– Negatiivisuuden lisääntyminen selittyy osittain koronapandemialla. Tekoäly löysi koronakeskustelusta etenkin pelon ja surun tunnetiloja. Toinen paljon negatiivisuutta kerännyt aihe on oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden laajentamisesta on puhuttu tänä vuonna paljon, ja keskustelussa on ollut yhtä paljon negatiivisia ja positiivisia sävyjä, teknologiayritys DrAI:n myyntijohtaja, tohtori Valtteri Kaartemo kertoo hankkeen tiedotteessa.
Tutkimuksen toteutti digitaalisten oppimateriaalien kustantaja Studeo yhdessä DrAI:n kanssa
Tekoäly tutki yhteensä 276 986 twiittiä.
Twitter-keskustelut analysoitiin algoritmilla, joka tunnisti tutkimukselle relevantin sisällön, muodosti tilastollisesti edustavan otoksen, määritteli aihepiirien määrän ja jakoi twiitit aihepiireihin.
Lisäksi algoritmi laati mieliala-analyysin ja teki tilastolliset vertailut eri aihepiirien ja ajankohtien eli vuosien 2019 ja 2020 välillä.
Tekoälyanalyysin mukaan yleisin koulukeskusteluaihe oli koronavirus 34,3 prosentin osuudella, vaikka se nousi keskusteluun vasta tänä vuonna.
Koronan jälkeen eniten keskustelua herätti koulun suhde yhteiskuntaan (34,1 prosenttia) ja etäopetus (26,1 prosenttia). Hankkeen tiedotteen mukaan koulun suhteesta yhteiskuntaan keskusteltiin pääosin positiivisessa hengessä. Myös etäopetus keräsi enemmän positiivisuutta kuin negatiivisuutta.
Nykyistä positiivisemmasta koulukeskustelusta tuli Studeon tavoite jo aiemmin. Yritys on lanseerannut Kiitos-kampanjan, jonka ideana on kerätä kiitoksia kouluille ja opettajille sivustolla kiitoskoulu.fi.
– Ne monet syyt, miksi koulujärjestelmämme on maailman paras, unohtuvat helposti, kun käymme keskustelua resurssien riittävyydestä ja koulutusjärjestelmän kehittämisestä, toimitusjohtaja Jukka Meklin sanoo tiedotteessa.
– Koronaepidemia pysäytti monet huomaamaan, kuinka tärkeää työtä kouluissa tehdään.