Nurmijärvi ei suunnittele veronkorotuksia, mutta säästöjä kyllä – Tonttimyynti ei yksin ratkaise tulopuolta 

Talous: Kunnanhallitus lisäsi A2-kielen ja ympäristön siisteysrahat budjettiin.

Kunta pyrkii saamaan tuloja ensi vuonna tonttien myynnistä. Klaukkalassa ensimmäisenä valmistuu Vanha-Klaukan alue, josta ensimmäisiä tontteja on tarkoitus päästä luovuttamaan keväällä. Riikka Laine

Riikka Laine

Nurmijärven kunnanhallitus päätti viime keskiviikkona, että ei lähde esittämään valtuustolle veronkorotuksia ensi vuodelle, vaan kunnallisveroprosentti säilyisi vuonna 2021 19,75:ssä.

Myös kiinteistövero on säilymässä ennallaan, jos valtuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen. Valtuusto käsittelee talousarvioesitystä kokouksessaan 11.11.

Niin kunnallisveroa kuin kiinteistöveroa korotettiin edellisen kerran viime vuonna.

Kunnanhallitus piti sen sijaan melko tiukasti kiinni kesäkuussa antamastaan talousarviokehyksestä. Sen perusteella toimialat ovat sisällyttäneet erinäisiä sopeutuksia talousarvioesityksiinsä.

Sivistystoimialalla suurin yksittäinen säästö, n. 1,3 Me, tulee varhaiskasvatuksen kotitalouksille maksettavien avustusten vähentämisestä. Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine selvensi NU:lle aiemmin, että tämän säästön taustalla on olettamus siitä, että avustuksia maksettaisiin ensi vuonna aiempaa vähemmän, sillä esimerkiksi kotihoidon tuen kuntalisää saavien alle 2-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt aikaisempien vuosien runsaasta 300 lapsesta noin 250 lapseen. Nurmijärven maksamaa lasten kotihoidon tuen kuntalisää ei olla sen sijaan lakkauttamassa.

Sadantuhannen euron säästöä haetaan puolestaan koulukuljetuksista. Sivistysjohtaja Tiina Hirvonen esitti talousarviokäsittelyn alussa, että summa olisi saatu kasaan koulukuljetuskriteereitä tiukentamalla, mutta sivistyslautakunta ei hyväksynyt esitystä. Nyt Hirvonen kertoo, että kriteerit pidetään ennallaan ja summa pyritään samaan kasaan mm. kuljetusreittien tarkemmalla suunnittelulla.

Loput sivistystoimen säästöt koostuvat nuorten kesätyöllistämisen vähentämisestä (-50 000 e) ja kalustohankinnoista (-48 000 e).

Julkisuudessa talousarviokäsittelyn alla ehkä eniten huomiota sai sivistyslautakunnan esitys A2-kielen opetuksen lakkauttamisesta. Kunnanhallitus päätti kuitenkin tiukan äänestyksen jälkeen palauttaa A2-kielen vaatimat 24 000 euroa budjettiin ja esittää näin ollen valtuustolle A2-kielen opetuksen jatkamista.

Konsernipalveluissa kunta tavoittelee ensi vuodelle 300 000 e säästöä. Merkittävä osa näistä muodostuu palvelujen ostojen vähentämisestä.

– Tällä tarkoitetaan esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön vähentämistä mm. henkilöstön kouluttamiseen, markkinointiin, konsulttiselvityksiin jne. Säästöjä kohdentuu lisäksi tilapäisen työvoiman käyttöön, verkostoyhteistyöhön, osallistavaan budjetointiin, taloushallinnon ostopalveluiden tehostamiseen, työllisyyspalveluiden kehittämiseen sekä järjestelmäkustannuksiin liittyen, talousjohtaja Ville Rajahalme kertoo.

Ympäristötoimialalta yhteensä 70 000 euron säästöt pyritään samaan kasaan henkilöstökuluista ja katuvalojen sammuttamisesta kesällä arkiöinä.

Sen sijaan lautakuntien esittämä alueiden siisteyden ja ylläpidon parantamisesta saatava 70 000 euron säästö poistettiin kunnanhallituksen äänestyksen jälkeen talousarvioesityksestä. Lisäksi äänestyksen jälkeen budjettiin lisättiin 40 000 euroa yksityistieavustuksiin.

– Toivon, että kuntalaiset antavat tukensa sopeutuksille, jotka näkyvät valitettavasti heidän arjessaan. Kunnan taloustilanne on kuitenkin niin haastava, että vaikeita päätöksiä on tehtävä. Sopeuttamisen tavoite kuntalaisten peruspalveluiden laadun turvaamisesta on hyvä pitää mielessä leikkauskeskustelussa, Rajahalme sanoo.

 – Nyt tarvitaan toiminnan priorisointia, rakenteellisia uudistuksia ja käyttötalouden säästöjä. On kuitenkin tärkeää toteuttaa säästöt siten, että turvaamme kunnan peruspalveluiden laadun ja mahdollistamme kuntamme kehityksen myös jatkossa, kunnanjohtaja Outi Mäkelä jatkaa.

Kuntalaiset ovat keskustelleet viime päivinä runsaasti siitä, miksi talousarvioesityksessä on esitetty muutaman kymmenen tuhannen euron säästöjä. Moni on sitä mieltä, että kunnan tiukassa taloustilanteessa tarvittaisiin ennemmin miljoonaluokan muutoksia.

Kunta onkin linjannut, että jatkossa säästöjä haetaan NUUKA:n toimenpidesuunnitelman kautta palveluiden kehittämisellä ja rakenteellisilla uudistuksilla, mutta niiden vaikutus näkyy vuodesta 2022 ja 2023 alkaen, ei vielä ensi vuonna.

Rajahalme muistuttaa myös, että kunnassa satojen tuhansien ja miljoonien eurojen rahavirrat muodostuvat usein yksittäisistä tonnien ja kymppitonnien eristä.

– Ei ole olemassa helppoa rakenteelliseen säästöön liittyvää ”suurta rakenteellista kulua”, joka toisi yhtäkkisen pysyvän miljoonasäästön. Rakenteellinen muutos tarkoittaa esimerkiksi toimintojen uudelleen järjestelyä niin, että pitkällä aikavälillä pärjätään pienemmillä henkilöstöresursseilla ja vähemmillä toimitiloilla. Näistä syntyvät säästöt ovat yksittäisten erien osalta tavanomaisesti kymmeniätuhansia, mutta yhteenlaskettuna jopa satojatuhansia. Lisäksi pitkällä aikavälillä pysyvä säästö ikään kuin kertaantuu, kun toiminnallinen muutos synnyttää säästön pysyvästi. Tällöin esimerkiksi vuodesta 2021 alkaen saavutettu 100 000 euron pysyvä säästö on säästänyt veronmaksajien rahoja kymmenen vuoden päästä 1 000 000 euroa.

Lainatilanne

Kunnan investointien omahankintameno ensi vuonna on yhteensä 46,2 miljoonaa euroa. Tulorahoitus kattaa investointien rahoitustarpeesta 38 prosenttia ja loppuosa rahoitetaan joko lainalla, omaisuuden myynnillä tai kunnan rahavaroista.

Vaikka viranhaltijat toivovat, että lainaa jouduttaisiin ottamaan mahdollisimman vähän, niin vuonna 2021 lainaa joudutaan näillä näkymin ottamaan joka tapauksessa 68,7 miljoonaa euroa, josta 43,2 miljoonaa käytetään vanhojen lainojen lyhennyksiin. Lainakanta nousee ensi vuonna jo noin 235,2 miljoonaan euroon.

Tonttimyynti ei ratkaise tulopuolta

Nurmijärven kunta pyrkii ensi vuonna samaan tuloja mm. myymällä asuintontteja ja heikosti kunnan toimintaa palvelevia toimitiloja. Niin ikään vuokratuloa haetaan pääasiassa vuokratonteista.

Ville Rajahalmeen mukaan kunta pyrkii huolehtimaan tonttituotannosta myös jatkossa tulovirtojen säilyttämiseksi. Samalla hän muistuttaa, että tonttimyynti ei kuitenkaan yksin ratkaise kunnan kokonaistalouden haasteita.

– Lisäksi täytyy tavoitella palvelutuotannon tehostamista sekä investointien priorisointia. Näiden lisäksi kysymykseen voi tulla verotuksen kiristäminen, josta syntyisi toteutuessaan nopeasti puhdasta lisätuloa palvelutuotannon ja investointien rahoittamiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut