Nurmijärven hyvinvointilautakunta ei kannata Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelmassa 2020–2040 esitettyä 5. ja 6. luokkalaisten siirtoa yläkoulujen tiloihin. Lautakunta antoi lausuntonsa palveluverkkosuunnitelmasta tiistain kokouksessaan.
Käytännössä lautakunta tyrmäsi Nurmijärven kunnan sivistysjohtaja Tiina Hirvosen alkuperäisen lausuntoesityksen. Sen sijaan lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Petri Kolmosen (kesk.) ja Riina Mattilan (kok.) esittämän muutosesityksen palveluverkkosuunnitelman lausunnoksi.
Hyvinvointilautakunta näkee lausunnossaan lasten turvallisen ja yhtenäisen oppimispolun niin tärkeäksi, ettei lautakunta kannata alakouluikäisten siirtämistä yläasteen kouluihin. Lautakunta painottaa myös erikseen, ettei tarvetta kyläkoulujen 5.–6.-luokan oppilaiden siirrolle yläkouluihin ole, koska kyläkouluissa on riittävästi tilaa kaikille ala-asteen oppilaille.
– Alkuluokkatoiminnan laajentaminen tulee suunnitella pitkäjänteisesti siten, että se on mahdollista toteuttaa niin, että alakouluikäiset voivat käydä samaa koulua koko alakoulun ajan, lausunnossa myös todetaan.
Eteläisen alueen osalta lautakunta toteaa, että alueella tulee huolehtia siitä, että vuosikymmenen loppuun mennessä on riittävästi alakouluikäisille koulupaikkoja sekä päiväkotipaikkoja. Lautakunnan mielestä varhaiskasvatuksen isot yksiköt voivat kuitenkin olla ongelmallisia hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta.
Lautakunta esittää myös, että Klaukkalan Urheilupuiston koulun tilanteeseen puututaan nopeasti.
– Urheilupuiston koulun uudisrakennuksen suunnittelu ja rahoitusvaihtoehtojen tarkastelu tulee aloittaa mahdollisimman pikaisesti sekä rakentamisen aloittamisen ajankohtaa pitää tarkastella.
Keskisen alueen osalta lausunnossa todetaan, ettei lautakunta ole yksimielinen lukioratkaisun suhteen.
Lautakunta kuitenkin toteaa lausunnossaan, että jaetulla lukioratkaisulla on etuja Kirkonkylän ja Rajamäen vetovoiman ja elinvoiman suhteen.
Lautakunta muistuttaa myös, että ala-asteen oppilaiden koulumatkan piteneminen ei ole lasten edun ja turvallisuuden mukainen ratkaisu.
– Uuden Heinojan alueen perheiden lapset tulisivat olemaan Maaniitun koulun oppilaita. Koulu on remontoitu ala-asteen kouluksi ja muutostyöt aiheuttavat uusia kustannuksia. Konttikoulu Lukkarin koulun pihaan ei ole tilanteessa reilu ratkaisu pienille oppilaille, lausunnossa todetaan.
Lausunnon mukaan lautakunta ei kannata Maaniitun koulun muuttamista lukiorakennukseksi.
– Laadukas ja paikallinen peruskoulu on lakisääteinen palvelu, josta kunnan ei tule tinkiä. Pienten lasten siirtely paikasta toiseen lukioratkaisun vuoksi on kestämätön ja turvaton, joten lukioratkaisu tulee tehdä omana päätöksenään, eikä tule sotkea peruskoulun opetukseen.
– Kuntalaisten mielipide pitää näkyä pave-ratkaisuissa, lausunnossa painotetaan.
Lautakunta kuitenkin toteaa, että mikäli päätetään lukion keskittämisestä Kirkonkylään Maaniitun kouluun, tulee tutkia mahdollisuutta sijoittaa alakoululaisille tarkoitetut siirrettävät luokkatilat Maaniitun koulun pihapiiriin. Lukioratkaisusta riippuen on myös huolehdittava, että Kirkonkylässä on riittävästi sisäliikuntatiloja.
Pohjoisen alueen osalta hyvinvointilautakunta toteaa, että palveluverkkopäätöksen jälkeen tulisi tarkastella kriittisesti Rajamäen kampukseen tarvittavia määrärahoja.
– Kampusta suunniteltaessa tulee miettiä, tarvitaanko uudet tilat nuorisotoimelle ja miten kirjastopalvelut toteutetaan sekä riittävät liikuntatilat alueen koulujen tarpeisiin. Rajamäen kampuksen tilat tulee suunnitella mahdollisimman tehokkaiksi ja taloudellisiksi, lausunnossa todetaan.
Lautakunta puoltaa myös nuorisotilan siirtämistä Röykän koululle oppilasmäärän laskiessa.
Lisäksi lautakunta nostaa lausunnossaan esille kyläkoulut. Lautakunnan mielestä pienten kyläkoulujen tilanne arvioidaan tilanteessa, jossa oppilasmäärä on vähentynyt merkittävästi. Lautakunnan mukaan arviointi pitää perustua väestötilanteeseen arviointihetkellä ja tulevaisuudessa. Ennustetta tulisi päivittää säännöllisesti kunnan elinvoimaa lisäävien toimien yhteydessä.
Lautakunnan mielestä huono kaavoittaminen ja tonttitarjonta sekä kunnassa käytössä oleva suunnittelutarveratkaisukäytäntö on aiheuttanut tilanteen, jossa oppilaita ei ole joissakin kouluissa (alueilla) riittävästi.
– Asiasta on puhuttu vuosia, mutta muutosta ei ole saatu aikaiseksi. Kunnassa tulee löytää ratkaisut tonttitarjonnan lisäämiseksi ja rakentamisen helpottamiseksi myös suunnittelutarvealueilla.
Lautakunta tukee myös yksiköiden hallinnollista yhdistämistä.
– Se ei kuitenkaan saa olla ensiaskel suurempiin yksiköihin siirtymiselle ja pienten alakoulujen lopettamiselle, lausunnossa todetaan.
Lausunnon mukaan myös moduuli- ja konttirakenteita tulee suosia jatkossakin.
– Moduulit tulee siirtää alueelle, jossa lapset asuvat ja siirtää tarvittaessa muualle. Moduulit on koulujen lisäksi otettava tarvittaessa käyttöön myös päivähoidossa. Tämä on nykyaikaa. Tällä tavalla kunta voi joustavammin reagoida koulujen tilatarpeeseen.