Näytelmä: Timo Lavikaisen ja Pasi Karpin lavashow ensi-illassa Monikossa.
– Kunnianosoituksena mestareille on aika puhua kuin mies miehelle, Timo Lavikainen ja Pasi Karppi kuvaavat uutta lavashowtaan.
Rajamäellä asuvan Lavikaisen ja nokialaisen Pasi Karpin Mies miehelle -lavashow saa ensi-iltansa Klaukkalan Monikossa 21.11.
Esitys pohjautuu Mel Smithin ja Griff Rhys Jonesin ”head to head”-keskusteluihin, jotka nähtiin vuosina 1982-1988 tehdyssä brittisarjassa Alas Smith and Jones. Sketsisarjan ikonista kuvaa kahdesta valkopaitaisesta miehestä pidetään symbolina brittihuumorin kultaisille vuosille. Suomessa sketsiohjelmaa esitettiin nimellä Lunta tupaan.
Lavikaisen ja Karpin mukaan 80-luvun äijäkeskustelut on nyt aika päivittää 2020-luvulle.
– Tai eipä niitä juuri ole tarvinnut päivittää, aiheet kun on miesten kesken aina ne samat. Nyt 40 vuotta myöhemminkin nostetaan kaverin kanssa häpeilemättä kissa pöydälle. Mies miehelle puhutaan muun muassa rahaongelmista, lastenkasvatuksesta, keski-iän kriisistä, unettomuudesta, seksistä, uskonnosta ja naisista. Kovin, kovin paljon naisista.
Lavikaisen mukaan kyseessä ei ole suinkaan perusnäytelmä.
– Haastetta tuo, kun liikettä ei ole paljon ja draama perustuu sanailuun. Kaksi miestä vain keskustelee. Toisaalta stand-upissa keskustelee vain yksi mies… Vielä vähemmin siinä kai on liikettä. Mutta on mukava lähteä revittelemään välillä tällaista vähän ronskimpaa juttua, rajamäkeläinen pohtii.
Karpin ja Lavikaisen mukaan show on heidän kunnianosoituksensa elämäänsä vaikuttaneille lapsuuden sankareille.
– Alas Smith and Jones tuli tunnetuksi tabuja rikkovista aiheista ja rankasta huumorista. Myös kielenkäyttö aiheutti pahennusta vanhoillisissa piireissä. Silti Smithin ja Jonesin komiikka määritellään useimmiten älylliseksi. Hahmojen ääliömäinen käytös on vain pintaa, joka peittää alleen nokkelan ja monitasoisen huumorin, Karppi ja Lavikainen pohtivat.
Ennakkotiedoissa paljastetaan myös, että ensi-iltaspesiaalissa kuullaan myös erikseen Nurmijärvelle sijoittuvaa sisältöä; miksi ulkomaalaiset tuontivaimot viihtyvät hyvin Nurmijärvellä, miksi lastenkasvatus on siellä vaikeaa ja miksi nurmijärveläiset pankit eivät tee luottotappioita.