Jopa 20 prosenttia jätteestä on itse asiassa käyttökelpoista tavaraa – Pääkaupunkiseudulle tulossa uudenlainen yhden luukun kierrätyspiste
2
Tänä syksynä on kulunut 30 vuotta siitä, kun Helsingin Kyläsaareen avattiin ensimmäinen kierrätyskeskus. Onni Immonen
Katso isompi kuvaPääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen 9 myymälän ja verkkokaupan kautta kiertää vuosittain noin 5 miljoonaa tavaraa. Onni Immonen
Crista Lassfolk-Feodoroff
Nykyinen kierrätysjärjestelmä ei edistä riittävästi tavaroiden kiertotaloutta. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen laskelmien mukaan Suomessa noin 10–20 prosenttia yhdyskuntajätteeksi päätyvästä tavarasta olisi uudelleenkäyttökelpoista. Tällä hetkellä siitä päätyy käyttöön vain noin prosentin verran.
– Käyttökelpoista tavaraa menee hukkaan ihan valtavasti, minkä vuoksi menetämme tärkeitä luonnonvaroja ja aiheutamme aivan turhia CO2-päästöjä, Kierrätyskeskuksen laatupäällikkö Kati Hinkkanen kertoo.
Uudelleenkäyttö on priorisoitu uuden jätelain ykköstavoitteeksi, mutta käytännössä se jää edelleen jätehuollon uudistustarpeiden varjoon.
– Uudelleenkäytön merkittävälle lisäämiselle on tilaus ja tarve, mutta potentiaalin hyödyntämiseen tarvitaan selvästi enemmän tukea, Hinkkanen sanoo.
Käytettyjen tavaroiden ostamisesta pitäisi saada yhtä helppoa kuin uusien.
Kansan suussa kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat usein sama asia. Kierrätyksen alle luetaan helposti sekin, että käyttökelpoinen tavara hyödynnetään poltettavana sekajätteenä.
Etenkin painavien esineiden, kuten esimerkiksi sohvien ja jääkaappien kohdalla päästösäästöä syntyisi huomattavasti nykyistä enemmän, jos niille löytyisi uusi koti.
– Käytettyjen tavaroiden ostamisesta pitäisi saada yhtä helppoa kuin uusien. Se vaatisi tiheämpää myymäläverkkoa ja kaupunkisuunnittelua myöten tahtoa saada toiminta ihmisten lähelle myös keskusta-alueilla, Hinkkanen sanoo.
Kuluttajan näkökulmasta syy uudelleenkäytön vähäisyydelle löytyy usein kierrättämisen hankaluudesta. Sen tietää omasta kokemuksesta myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kuntayhtymän ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen.
Hän halusi hiljattain kierrättää hyväkuntoisen runkopatjan, mutta se ei kelvannut myyntiin, koska sen kyljessä oli pieni lika.
– Kierrätyskeskus on hyvin tarkka siitä, että tavara on virheetöntä. Olisin voinut jättää runkopatjan sinne jätemaksulla, mikä on väistämättä hintavampi kuin viedä se Sortti-asemalle, Tukiainen kertoo.
– Kahteen eri paikkaan ajamisen sijaan on monille helpompaa viedä tavara suoraan Sortti-asemalla hyödynnettäväksi kuin käydä kyselemässä sille uudelleenkäyttöä.
Ratkaisu tilanteeseen on tulossa jo ensi vuonna. Kierrätyskeskus ja HSY:n uusi Sortti-pienasema yhdistetään hankkeessa, joka aloitetaan ensi vuoden aikana. Ensin yhdessä paikassa, myöhemmin muissa. Järjestys riippuu lupa-asioista, jotka ovat vielä kesken.
Luvassa on yhden luukun palvelupiste, jossa asiakkaan jättämästä tavarasta saadaan otettua talteen kaikki mahdollinen uudelleenkäyttöön kelpaava tavara ja siten vähennettyä jätteen määrää.
Palvelu helpottaa asiakasta, kun hänen ei tarvitse ajaa kahteen eri paikkaan eikä tehdä etukäteen päätöstä siitä, kelpaako itselle tarpeettomaksi jäänyt tavara vielä uudelleenkäyttöön vai päätyykö se hyötykäyttöön materiaalina tai energiana.
Kyläsaaren lakkautettu jätteenpolttolaitos sai uuden elämän Suomen ensimmäisenä Kierrätyskeskuksena 30 vuotta sitten. Se perustettiin kansalaisjärjestöjen Kierrätysliikkeen työn jatkajaksi, koska tavaroiden uudelleenkäytölle, eli sille että tavara kiertää sellaisenaan tai korjattuna, ei ollut toimivia käytäntöjä.
Tänä päivänä Kierrätyskeskus käsittää pääkaupunkiseudulla yhdeksän myymälää ja verkkokaupan, joiden kautta yli viisi miljoonaa tavaraa saa vuosittain uuden omistajan.
2
