Valtuustolla tiukka talouslinja – nuorten kesätyöllistäminen, katuvalot, pääkirjaston remontti, yksityistiet puhuttivat eniten

Politiikka: Lisää rahaa annettiin vain katuvalojen päällä pitämiseen.

Valtuuston talousarviokokouksen alkaessa paikalla valtuustosalissa oli puheenjohtajan lisäksi vain neljä valtuutettua, keskustan Kalevi Laine (oik., kokoomuksen Virpi Räty ja vasemmiston Hannu Toikkanen sekä Tiina Koivalo. Riikka Laine

Riikka Laine

Nurmijärven kunnanvaltuusto oli keskiviikkona tiukkana päättäessään kunnan ensi vuoden talousarviosta.

Talousarvioesitykseen ei tehty juurikaan muutoksia, vaan se hyväksyttiin hyvin pitkälti kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Monen ryhmän puheenvuorossa kerrottiin jo heti kokouksen alkuun, ettei määrärahalisäyksiä tulla esittämään heikon taloustilanteen vuoksi.

Talousjohtaja Ville Rajahalme ja kunnanjohtaja Outi Mäkelä kiittelivätkin sitä, että päättäjät olivat sisäistäneet kunnan heikon taloudellisen tilanteen niin hyvin.

Ainoa muutos, joka valtuustossa talousarvioon tehtiin, oli 20 000 euron määrärahan lisääminen katuvalojen päällä pitämiseen. Kunnanhallitus esitti alun perin, että katuvalot sammutettaisiin kesäaikaan arkiöinä, jotta siitä saataisiin 20 000 euron säästö vuositasolla.

Visa Tarikka (kok.) teki kuitenkin muutosesityksen, että katuvaloja ei sammutettaisi. Tarikka ja hänen esityksensä kannattajat perustelivat muutosta mm. yleisen turvallisuuden säilyttämisellä ja ilkivallan vähentämisellä. Myös se tuotiin esiin, että valtuusto päätti katuvalojen päällä pitämisestä jo viime vuonna.

Tarikan esitystä vastustivat lopulta vain Johannes Haapalainen (kd.) ja Juha Peltonen (sd.), joten katuvalot päätettiin pitää päällä jatkossakin.

Katuvalojen sammuttamisen lisäksi valtuusto keskusteli hanakasti myös mm. nuorten kesätyöllistämisestä, yksityisteistä ja pääkirjaston remontista.

Harri Lepolahti (sd.) esitti nuorisovaltuuston toiveen mukaisesti, että valtuusto olisi palauttanut nuorten kesätyöllistämiseen varatut rahat tämän vuoden tasolle, eli 100 000 euroon, eikä niitä olisi karsittu esityksen mukaisesti 50 000 eurolla. Lepolahti muistutti, että kesätöitä on koronan vuoksi ollut jo nyt haasteellista saada ja kunnan tukeminen nuorten kesätyöllistämisessä on erityisen tärkeää. Lepolahden esitys ei kuitenkaan lopulta saanut kannatusta juuri muilta kuin demariryhmän muilta jäseniltä, vihreiltä ja vasemmistoliitolta, joten esitys hävisi äänin 21–29–1.

Yksityistiet nosti puolestaan keskusteluun Kalle Mustonen (kesk.), joka esitti, että yksityistieavustusten summa olisi pidetty 550 000 eurossa, eikä sitä olisi laskettu esityksen mukaisesti 400 000 euroon.

Mustonen ja esityksen kannattajat perustelivat muutosta mm. sillä, että kunnan täytyy pitää kiinni lupauksistaan, kun kunta on aiemmin käyttänyt yksityisteihin 550 000 euroa ja luvannut summan säilyvän samana vuodenvaihteessa tehdyn yksityistieuudistuksen jälkeen. Lisäksi perusteena käytettiin mm. sitä, että kun tiet siirtyvät yksityisten hoidettaviksi, ei todellisia tien hoitoon meneviä kuluja voida tietää etukäteen

Esityksen vastustajat kuitenkin muistuttivat, että jos yksityisteille jaetaan edelleen 550 000 euroa, on se Suomen ennätyssumma.

Mustosen esitys ei lopulta saanutkaan riittävästi kannatusta, vaan valtuusto päätti pitää yksityisteille jaettavan summan 400 000 eurossa.

Myöskään keskustan ryhmän esitys teknisen puolen irtaimiston ja kaluston määrärahan pienentämisestä 200 000 eurolla ei mennyt läpi.

Pääkirjaston remontti on yksi vakiaiheista, jota valtuustossa on puolestaan käsitelty useana vuonna. Nyt asia nousi keskusteluun, kun perussuomalaisten ryhmä esitti pääkirjaston remontin siirtämistä vuodella. Kimmo Pirkkala ja Maiju Tapiolinna totesivat ryhmän puolesta, että toiveena olisi päättää ensin palveluverkosta ja muista lakisääteisistä palveluista, ja miettiä sitten vasta ”vähemmän tärkeän” pääkirjaston remonttia ja sitä, miten minimitasolla kirjastopalvelut voitaisiin toteuttaa.

Perussuomalaisten esitys ei kuitenkaan saanut juurikaan kannatusta oman ryhmän ulkopuolelta, vaan se tyrmättiin mm. toteamalla, että vuosia siirretystä remontista päätettiin viime vuonna ja hankkeen suunnittelu on nyt jo käynnissä. Pääkirjaston puolustajat muistuttivat myös, että jos rakennuksesta ei pidetä huolta, niin korjauskustannukset voivat kasvaa äkkiä rakennuksen vanhentuessa.

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä totesi kokouksen päätteeksi olevansa tyytyväinen siihen, että valtuustolta löytyi rohkeutta tehdä tarvittavia päätöksiä.

– Olen iloinen tästä erityisesti siitä syystä, että vaikeat päätökset eivät ole vielä tämän valtuustokauden osalta ohi, vaan joulukuun kokouksessa listalla ovat sekä palveluverkkosuunnitelma että NUUKA- toimenpidesuunnitelma. Valtuutetuilla on näiden päätösten myötä mahdollisuus jäädä kunnan historiaan päättäjinä, jotka katkaisivat Nurmijärven velkaantumiskierteen ja uskalsivat tehdä kestävää kasvua tukevia ratkaisuja, Mäkelä sanoi.

Myös talousjohtaja Ville Rajahalme toivoo, että joulukuussa jatketaan nuukailua, kun valtuusto päättää 16.12. NUUKA-toimenpidesuunnitelmasta ja NUUKA-ohjelman päivityksestä.

– Kunnan taloustilanne on hankala, sillä jo ennen koronaa kunnan tilikaudet ovat toteutuneet merkittävästi alijäämäisinä ja velkaantuminen on ollut voimakasta. Kunnan lainakanta on yli kaksinkertaistunut suhteellisen lyhyessä ajassa. Suurista investoinneista ja kunnan heikentyneestä taloustilanteesta johtuen velkaantuminen tulee lähivuosina kiihtymään merkittävästi. Ilman joulukuussa päätettäviä sopeutuksia vuoden 2023 loppuun mennessä kunnan lainakannan arvioidaan nousevan jo 298,2 miljoonaan euroon, Rajahalme kertoi.

Rajahalmeen mukaan suuntaa voidaan kuitenkin muuttaa merkittävästi NUUKA-toimenpidesuunnitelmalla.

– Mikäli NUUKA:n toimenpidesuunnitelma vahvistetaan joulukuussa esitetyssä muodossa, tulee kunnan nettomenot mahdollisesti jopa supistumaan lähivuosina, joka on kasvukunnalle poikkeuksellista. Sopeutuksilla pyritään tasoittamaan merkittävää lähihistoriassa tapahtunutta menonkasvua, hidastamaan kunnan velkaantumista sekä saamaan tilikaudet käännettyä ylijäämäisiksi.

Säästöjä usealta osa-alueelta

Valtuuston vahvistamassa talousarviossa säästöjä saadaan useammalta toimialalta.

Sivistyspuolella suurin yksittäinen säästö tulee varhaiskasvatuksen kotitalouksille maksettavien avustusten vähentämisestä. Tämän säästön taustalla on olettamus siitä, että avustuksia maksettaisiin ensi vuonna aiempaa vähemmän, sillä esimerkiksi kotihoidon tuen kuntalisää saavien alle 2-vuotiaiden lasten määrä on vähentynyt. Nurmijärven maksamaa lasten kotihoidon tuen kuntalisää ei olla sen sijaan lakkauttamassa.

Sadantuhannen euron säästö tulee koulukuljetuksista mm. kuljetusreittien tarkemmalla suunnittelulla.

Loput sivistystoimen säästöt koostuvat nuorten kesätyöllistämisen vähentämisestä ja kalustohankinnoista.

Julkisuudessa talousarviokäsittelyn alla ehkä eniten huomiota sai sivistyslautakunnan esitys A2-kielen opetuksen lakkauttamisesta. Valtuusto vahvisti kuitenkin kunnanhallituksen esityksen, ettei Nurmijärvi lähde säästämään A2-kielestä.

Konsernipalveluissa säästöistä merkittävä osa muodostuu palvelujen ostojen vähentämisestä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön vähentämistä muun muassa henkilöstön kouluttamiseen, markkinointiin ja konsulttiselvityksiin. Säästöjä kohdentuu lisäksi tilapäisen työvoiman käyttöön, verkostoyhteistyöhön, osallistavaan budjetointiin, taloushallinnon ostopalveluiden tehostamiseen, työllisyyspalveluiden kehittämiseen sekä järjestelmäkustannuksiin liittyen.

Ympäristötoimialalta säästöt pyritään samaan kasaan pääosin henkilöstökuluista.

Verotusta ei kiristetä ensi vuonna

Nurmijärven kunnallisvero säilyy ensi vuonna 19,75:ssä, kun kunnanvaltuusto päätti keskiviikkona pitää kunnallisveroprosentin ennallaan.

Valtuusto ei ollut asiasta täysin yksimielinen, vaan demareiden Harri Lepolahti teki esityksen, jossa veroprosenttia olisi nostettu 20,25:een prosenttiin.

Lepolahti kertoi, että kunta saisi muutoksella 4,2, miljoonaa lisäverotuloa vuodessa. Hänen näkemyksensä mukaan tuo summa olisi tullut käyttää lainakannan lyhentämiseen, jottei kunta pääse velkaantumaan niin paljon.

Lepolahden esitys ei kuitenkaan saanut lopulta puolelleen kuin 12 muuta valtuutettua, joten enemmistön päätöksellä kunnallisveroprosentti säilyy vuonna 2021 ennallaan.

Kunnallisveron lisäksi valtuusto ei tehnyt muutoksia kiinteistöveroprosentteihin. Yleinen kiinteistöveroprosentti päätettiin pitää ennallaan 1,18:ssa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,48:ssa, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 1,18:ssa, yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00:ssa ja rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 4,30:ssa.

Näiden osalta valtuusto äänesti ainoastaan rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentista, kun Johannes Haapalainen (kd.) esitti rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentin nostamista tasan 5:een. Hän perusteli esitystään mm. sillä, että se jouduttaisi rakentamista. Ehdotuksen vastustajat eivät kuitenkaan kokeneet tämän jouduttavan tonttien omistajien toimintaa, joten Haapalaisen esitys hävisi kuitenkin äänin 29-22.

Nurmijärvi on nostanut verojaan edellisen kerran tämän vuoden alussa. Silloin kunnallisvero nousi 0,25 prosenttiyksikköä.

Yleinen kiinteistöveroprosentti oli ennen vuoden 2019 talousarviokokouksessa tehtyä muutosta 0,93, vakinaisen asuinrakennuksen 0,41, muiden asuinrakennusten 0,93 ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,30.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut