Nurmijärven päättäjille esitetään nyt isoja muutoksia, kun koronan ja sote-menojen ennakoitua voimakkaamman kasvun vuoksi kunnan talouteen on muodostunut yli 100 miljoonan euron lovi aikavälillä 2021–2026.
Tilanteen pakottamana kunta joutuu päivittämään Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelmaansa ja samalla päätöksentekoon tuodaan NUUKA-toimenpidesuunnitelma, jonka vaikutukset näkyvät konkreettisesti kuntalaisten arjessa.
Suunnitelmasta on tarkoitus päättää 16.12. kunnanvaltuustossa.
Viranhaltijoiden esitys toimenpiteistä julkaistiin viime viikon päätteeksi. Jos toimenpiteet toteutetaan suunnitelman mukaisesti, niin vaikutuksia tulee kunnan työntekijöiden lisäksi mm. pikkulapsiperheisiin, kouluikäisiin, autoilijoihin ja muiden kunnallisten palveluiden käyttäjiin. Lisäksi näillä näkymin esitetään kunnallisveronkorotusta 20,25 prosenttiin.
Kunnan toimialajohtajat muistuttavat, että kyseessä on toki vasta ensimmäinen esitys.
Sivistysjohtaja Tiina Hirvosen, teknisen johtajan Jouko Lehtosen ja hallintojohtaja Katja Vuorisen mukaan toimenpidesuunnitelman ideana on ollut nostaa keskusteluun palveluita, jotka eivät ole lakisääteisiä. Palveluiden sopeuttamisen vastapainona tulee miettiä halutaanko mieluummin nostaa reilusti kunnallisveroa.
– Voi vaikuttaa siltä, että listalla on myös ns. juustohöyläämistä, mutta säästöjä on haluttu hakea kaikilta toimialoilta ja pienistä puroista saadaan kokoon selkeitä säästöjä, Hirvonen selvittää.
Sivistyspuolella karsimislistalle on nostettu mm. neljän luokanopettajan viran lakkauttaminen ja yhden rehtorin viran lakkauttaminen. Hirvosen mukaan luokanopettajan viran lakkauttamiset eivät vaikuta opetusryhmien kokoon, sillä ne on laskettu saatavaksi kasaan oppilasmäärän vähentymisen kautta.
NUUKA-toimenpidesuunnitelman julkisessa tausta-aineistossa on todettu, että tämänhetkisen oppilasmäärän mukaan virkojen lakkauttaminen suurentaa joidenkin opetusryhmien kokoa. Aineistoissa arvioidaan, että laskennallisesti tämä tarkoittaa noin 100 oppilaan sijoittamista muihin perusopetuksen ryhmiin sekä 96 opetustunnin vähenemistä perusopetuksen tuntikehyksestä.
– Mutta vähennykset opettajanviroissa ovat myöhempinä vuosina, jolloin arvioidaan oppilasmäärän laskevan, Hirvonen sanoo.
Rehtorin viran säästö on laskettu puolestaan saatavaksi kasaan palveluverkkosuunnitelmassa ehdotetulla Syrjälän ja Harjulan koulun hallinnollisella yhdistämisellä.
Oppilaiden arkeen vaikuttaisivat suoraa perusopetuksen tuntikehyksen karsiminen 75 tunnilla ja alkuopetuksen erillisavustuksen poistaminen. Hirvosen mukaan tuntikehyksen pienentäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi suurentamalla opetusryhmiä tai vähentämällä jakotunteja. Toimenpidesuunnitelman tausta-aineistossa kuvataan vielä tarkemmin leikkauksen vaikutuksia. Se voi tarkoittaa joko noin 75 oppilaan sijoittamista muihin perusopetuksen ryhmiin tai tuntien vähenemistä yleisopetuksesta, erityisopetuksesta, tukiopetuksesta ja jakotunneista. Leikkaus kohdistuu vahvimmin keskikokoisiin ja suuriin kouluihin, koska pienet koulut tarvitsevat kehystä suhteessa enemmän koulun lakisääteisen toiminnan toteuttamiseksi. Opettajille muutos tarkoittaisi 3,1 luokanopettajan viran tai 3,6 aineenopettajan viran opetustuntien vähenemistä.
Hirvosen mukaan toteutustavasta vielä keskustellaan päätöksenteon yhteydessä.
– Alkuopetukseen siirtyville yksiköille on puolestaan myönnetty erillisavustusta, jolla on saatu palkattua lisää henkilökuntaa muutosvaiheeseen. Sen avulla on saatu toiminnan käynnistymiseen joustavampi rakenne, joten tämän karsiminen varmasti muuttaa alkuopetuksen käynnistämistä uusissa yksiköissä, Hirvonen sanoo.
Käytännössä muutos tietäisi sitä, että alkuopetus käynnistettäisiin jatkossa suoraa 0.–2.-luokat yhdistämällä, eikä muutosvaiheessa enää yhdistettäisi ensin vain 0.–1. luokkia.
Toimenpiteisiin on myös nostettu mm. retki- ja kilpailuosallistumismahdollisuuksien vähentäminen, painotetun liikuntaopetuksen lakkauttaminen Urheilupuiston koulussa, matemaattis-luonnontieteellisen painotuksen lopettaminen Seitsemän veljeksen koulussa sekä A2-kielen lakkauttaminen. Hirvonen myöntää, että osaa kuntalaisista saattaa ihmetyttää A2-kielen karsimisen tuominen uudelleen toimenpide-ehdotukseksi, kun valtuusto juuri viime viikolla päätti sen jatkumisesta.
– Olemme kuitenkin joutuneet nostamaan listalle kaikkia ei lakisääteisiä palveluita.
Iso muutos nurmijärveläisille opistoille olisi opistojen vuokra-avustusten lakkauttaminen. Kunta on sitoutunut tukemaan musiikkiopistoa ja tanssiopistoa Monikon vuokrissa 200 000 eurolla vuoden 2021 loppuun saakka. Hirvonen kertoo, että asia halutaan nostaa toimenpidesuunnitelmassa keskusteluun, koska avustukset ovat harkinnanvaraisia ja päätös jatkosta pitäisi joka tapauksessa tehdä piakkoin.
NUUKA-toimenpidesuunnitelman tausta-aineistossa myönnetään se, että avustusten karsiminen saattaa johtaa siihen, että opistot luopuvat Monikossa olevista tiloistaan ja siirtyvät käyttämään esimerkiksi koulujen tiloja. Aineistossa arvioidaan myös, että tämä voi myös vaikuttaa tarjottavan opetuksen hintaan tai johtaa toiminnan supistamiseen.
– Tiedossa kyllä on, että opistot ovat haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Mutta tämäkään ei ole kunnan lakisääteistä toimintaa.
Alle kouluikäisten perheille suurin muutos olisi kotihoidontuen kuntalisästä luopuminen. Toimenpidesuunnitelmassa esitetään, että Nurmijärvi-lisästä luovuttaisiin vuodesta 2022 lähtien. Tähän mennessä kuntalisää on maksettu 200 euroa kuukaudessa kotihoidossa olevasta alle 2-vuotiaasta lapsesta.
Hirvonen tietää, että kuntalisän poistaminen voi lisätä lasten määrää kunnallisessa päivähoidossa, mutta hänen mukaansa päivähoitoon osallistumiseen voi vaikuttaa moni muukin asia.
Toimenpidesuunnitelmaan on myös asetettu tavoite täyttää kunnan päiväkotipaikat tulevaisuudessa 100 prosenttisesti.
– Päiväkotipaikat ovat toki jo nyt melko täynnä, kaikki lapset eivät ole hoidossa yhtä aikaa, joten jossain tilanteessa voidaan ottaa päiväkotiin enemmän lapsia kuin on paikkoja. Tällöin täyttöprosentti on yli 100.
Yksittäisistä päiväkodeista toimenpidesuunnitelmaan on nostettu esiin Isokallion ja Kirkonkylän päiväkodeista luopuminen. Näistä päiväkodeista luopumista esitetään myös palveluverkkosuunnitelmassa.
– Kirkonkylän päiväkodissa on nyt esiopetusta, ja Maaniitun koulun peruskorjauksen jälkeen esioppilaat saadaan sijoitettua Maaniitun kouluun.
– Rajamäen alueella ennustetaan puolestaan lapsimäärän vähenevän tulevaisuudessa, jolloin ensimmäinen luovuttava päiväkotitila olisi Isokallion päiväkoti. Jos Tornitien päiväkoti toteutetaan 7-ryhmäisenä päiväkotina, niin se mahdollistaa Isokallion päiväkodista luopumisen, Hirvonen kertoo.
Liikuntapuolen käyttäjiä kiinnostaa varmasti esitys siitä, että sekä yleisöluistelu että lasten liikuntamaa muutettaisiin tulevaisuudessa maksullisiksi ja aikuisten salivuokria korotettaisiin. Hirvosen mukaan maksuttomien liikuntapalveluiden muuttaminen maksullisiksi pohjautuu siihen, että myös muualla samantyyppisistä toiminnoista peritään maksua. Summa per käynti olisi alustavan arvion mukaan parin euron kieppeissä.
Kirjasto- ja kulttuuripuolella säästöjä haetaan puolestaan mm. henkilöstökuluista, kirjastoaineiston määrärahoista, taidehankinnoista ja kulttuuripalveluiden tapahtuma-tuotantojen linjausten muuttamisesta. NUUKA-toimenpidesuunnitelman tausta-aineiston mukaan kulttuuripalveluiden tapahtuma-tuotantojen linjausten muuttaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että jos tapahtumia tuotetaan tulevaisuudessa pääasiassa tapahtuma-alan yritysten toimesta, ohjelmatarjonnan skaala saattaa kapeutua ja tapahtumalippujen hinnat nousevat.
– Tämän seurauksena Monikkosalin ohjelmiston suunnittelun perustana ei ole eri kohderyhmien, kuten lasten ja ikäihmisten, tarpeiden huomioiminen. Myös lippujen hinnat nousevat, mikä estää osaa kuntalaisista osallistumasta tapahtumiin. Tällä voi olla vaikutusta tapahtumien saavutettavuuteen ja kuntalaisten hyvinvointiin, aineistossa todetaan.
Nuorisopalveluissa puolestaan mm. supistettaisiin lasten ja nuorten kerho- ja tapahtumatoimintaa, luovuttaisiin Lepsämän partion ja seurakunnan kerhojen käyttämästä Kuusirinteen kerhotilasta ja Rajamäen Metsänkävijöille vuokratusta tilasta. Klaukkalassa esitetään myös Viirin vuokratusta kerhotilasta luopumista.
Ympäristötoimialalla tuloja esitetään saataviksi tilakeskuksen vuokrien ja maksujen korottamisella markkinahintaisiksi tai kustannuksia vastaaviksi, tonttien vuosittaisen myyntimäärän lisäämisellä, uusien maanläjitysalueiden vastaanottomaksuilla sekä rakennuslupamaksujen nostolla. Säästöjä haetaan puolestaan mm. katujen kunnossapidosta, liikuntapaikkojen sekä viheralueiden hoidosta ja energiansäästöstä.
– Katujen kunnossapidon osalta tämä ei missään nimessä tarkoita laatutason romahduttamista, vaan kyse on enemmänkin lähtökynnyksen arvioimisesta. Meidän tulee miettiä, onko meillä koko ajan päivystäjät valmiina lähtemään hommiin ja teemmekö töitä yöaikaan vaiko normaalin työajan puitteissa, jolloin kustannukset ovat kunnallekin maltillisemmat.
– Viher- ja liikunta-alueille tarvitaan puolestaan oma palveluverkkosuunnitelma, jossa kartoitetaan mihin alueille jatkossa satsataan, mikä on alueiden laatutaso ja voidaanko joitain alueita siirtää toiseen käyttöön, Jouko Lehtonen kertoo.
Iso osa tulopuolta on myös kiinteistöjen myynti. Myytäviksi kohteiksi esitetään toimenpidesuunnitelmassa veteraanien sekä Nurmijärven Ladun ja Polun käytössä ollutta Veteraanimajaa, kuntalaisille vuokrattua Porkkalanniemen mökkiä ja kunnan työntekijöille vuokrattua Slumpin mökkiä. Näiden lisäksi ehdotetaan kiinteistöosakeyhtiö Aitohelmen ja Säästökeskuksen myyntiä. Tuloja on laskettu saatavan myös kunnan Kehitettävät kiinteistöt -listalla olevista (NU 4.11.) luovuttaviksi merkityistä kohteista.
Porkkalasta, Slumpista ja Veteraanimajasta arvioidaan saatavan 100 000 euron myyntitulot ja vuonna 2014 arviokirjojen mukaan Aitohelmen markkina-arvoksi on arvioitu 1 Me ja Säästökeskuksen 2,3 Me.
– Säästökeskuksen myynti ei välttämättä tarkoita sitä, että Klaukkalan kirjasto siirtyisi nykyisistä tiloistaan, Lehtonen kuvaa.
Lehtosen mukaan Kirkonkylässä sijaitsevaa valtion virastotaloa tai kunnanvirastoa ei ole nostettu listalle, koska niille on käyttöä. Myös näiden ja muidenkin kuin nyt listalla olevien tilojen tulevaisuutta kuitenkin tarkastellaan.
Selvitettävien asioiden listalle ympäristöpuolella on listattu mm. joukkoliikenteen palvelutason ja kustannusten selvittäminen, mahdollisuudet saada jäähallin kulut ja tuotot paremmin tasapainoon, yritysalueiden maanhankinnan ja kaavoituksen priorisointi sekä ensimmäisen asemakaavan laatiminen ainoastaan kunnan omistamalle maalle.
– Tarkoitus on myös kartoittaa kunnan omistamien Y-tonttien (julkisten palveluiden tuottamiseen tarkoitetut ja julkishallintoa palvelevat tontit) mahdolliset kaavamuutokset. Meillä on tällaisia tontteja jokaisessa taajamassa, joten kartoitamme millaista tarvetta niille on vai voidaanko tontteja muuttaa mahdollisesti asumiskäyttöön.
Konsernipalveluiden osalta keskustelua tulee varmasti aiheuttamaan esitys siitä, että kunta luopuisi jatkossa Kissankellon uima-allasavustuksesta. Kunta on tukenut Onnenkimpale ry:n vesiliikuntatoimintaa Klaukkalassa vuosittain 120 000 eurolla. Katja Vuorinen muistuttaa kuitenkin, että kyseessä on harkinnanvarainen sopimus, eikä laki velvoita kuntaa tällaiseen avustustoimintaan.
– Avustus on varmasti yhdistyksen toiminnan kannalta merkittävä summa, joten tämä tullee herättämään poliittista keskustelua, Vuorinen uumoilee.
Samalla Vuorinen muistuttaa, että konsernipalveluissa tarkastellaan myös paljon kunnan omasta toiminnasta mahdollisesti saatavia säästöjä. Selvityksen alla on mm. kunnanviraston tilojen käytön tehostaminen, kokouskäytäntöjen tehostaminen ja hallinnollisen työ tehostaminen. Kartoituksen alla on mm. voisiko monella eri toimialalla tehtävää henkilöstötyötä keskittää, saataisiinko palkanlaskennan ulkoistamisella säästöjä, jatketaanko koronan jälkeenkin osittain etäkokouksia ja voidaanko kokouspalkkioiden extrakorvauksista luopua. Lisäksi selvitetään mm. kunnallisen pysäköinninvalvonnan käynnistämisen mahdollisuutta ja voisiko Monikkotalon, Märkiön leirikeskuksen ja Sääksin kahvilan toimintaa vaikka vuokrata tai myydä jollekin muulle taholle.
Säästöä haetaan myös mm. kunnan työllisyyspalveluiden tehostamisesta ja kuntamarkkinoinnin määrärahojen leikkaamisesta.
– Iso selvitys on edessä keväällä, kun tarkastelemme päätöksenteon prosesseja, että voisiko joitakin asioita viedä päätöksenteossa entistä nopeammin läpi, ilman niin monen vaiheen käsittelyä.
Niin konsernipalveluissa kuin myös muilla toimialoilla selvitetään myös työterveyshuollon sopimusta ja ICT-kuluissa säästämistä.
– Työterveyshuollossa meillä on nyt hyvätasoinen sopimus, joten tarkoitus on kartoittaa saisiko sairaanhoidon puolta ja erikoislääkäreiden käyttöä rajaamalla vuosittaisia kuluja karsittua. Tarkoitus olisi, että työterveyshuollossa voitaisiin keskittyä enemmän työkykyyn vaikuttaviin asioihin, Vuorinen kertoo.
– Ja ICT-puolella odotamme alkuvuodelle Keusoten päätöksiä heidän uusista yhtymätason ratkaisuistaan. Sen jälkeen arvioimme vastaako käytössä olevat järjestelmät, ohjelmistot ja it-henkilöstön määrää tarpeitamme, talousjohtaja Ville Rajahalme kuvaa.
Aleksia liikelaitoksen puolella säästöjä esitetään saatavaksi erityisesti henkilöstön tehtäväkuvamuutosten ja eläköitymisen kautta.
Aleksian palvelujohtaja Anu Savander-Hämäläisen mukaan tämän taustalla on tänä vuonna tehty Aleksian organisaatiouudistus, jossa yhdistettiin ruoka- ja siivouspalvelujen tehtäviä.
– Kun ruoan valmistus siirtyy uuteen valmistuskeittiöön Aleksian Pataan, henkilöstön tehtäväkuvia muutetaan. Henkilöstötyövuosien väheneminen jakautuu useaan eri työkohteeseen.
– Lisäksi tulevina vuosina henkilöstöä on jäämässä eläkkeelle mm. asiantuntijatehtävistä. Näissä tilanteissa tehtävät järjestellään muokkaamalla tehtäväkuvia, mikä mahdollistaa taloudelliset säästöt, Savander-Hämäläinen kertoo.
Säästöjä esitetään saatavaksi myös elintarvikkeiden ostojen keskittämisellä Aleksian Pataan, joka toimii muutaman vuoden päästä kunnan ainoana valmistuskeittiönä. Savander-Hämäläisen mukaan tässä on laskettu saatavan säästöä, kun elintarvikkeiden osto keskitetään Aleksian Padassa muutaman henkilön tehtäväksi, kun tällä hetkellä elintarvikkeita ostetaan useissa eri keittiöissä.
– Valmistuksen ja ostojen keskittäminen vapauttaa aikaa kouluissa ja päiväkodeissa palveluun sekä mahdollistaa koko Nurmijärven kunnan kohdalla tehdä elintarvikehankintoja entistä kustannustehokkaammin. Pystymme esimerkiksi jatkossa varmistamaan, että hyödynnämme satokausien tarjoustuotteet paremmin ja yhtenäisen toimintatavan myötä saamme myös enemmän vaihtelua ruokalistoillemme. Valmistamme jatkossakin maistuvaa ja laadukasta ruokaa, joka vastaa valtakunnallisiin ravitsemissuosituksiin, Savander-Hämäläinen lupaa.
Selvitettäviin asioihin Aleksian kohdalle on merkitty mm. siivouksen laatutason laskeminen kouluissa. Savander-Hämäläisen mukaan Aleksia selvittää voidaanko kouluissa siivota joitain tiloja harvemmin kuin nyt.
– Päätöksenteossa on toki huomioitava, onko koronatilanne edelleen akuutti. Tällöin siivouksen laatutason laskeminen ei ole mahdollista, koska sillä on vaikutusta tilojen turvallisuuteen ja käyttäjien terveyteen. Lisäksi on huomioitava vaikutukset sisäilmaan ja tilojen kuntoon.
Kunnanjohtaja Outi Mäkelä toivoo, että niin kuntalaiset kuin päättäjät ymmärtävät, että toimenpiteisiin on pakko ryhtyä.
– Toivon, että kuntalaiset ymmärtävät kokonaiskuvan kunnan taloudellisesta tilanteesta ja realistiset keinot, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa. Jos toimenpiteitä ei toteuteta, niin vaihtoehtona on reilut veronkorotukset. Uskon kyllä, että Nurmijärven päättäjiltä löytyy selkärankaa päätökset tehdä, Mäkelä sanoo.