Jätevedenpuhdistus keskitetään Klaukkalaan? – Tällä vaihtoehdolla suurin vesistövaikutus Luhtajokeen

Vuonna 1977 rakennettu ja 1992 saneerattu Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on tullut tiensä päähän. Riikka Laine

Nurmijärven Veden johtokunta haluaa keskittää jätevedenpuhdistuksen Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle. Johtokunta hyväksyi kokouksessaan vaihtoehdon VE2, jossa rakennetaan siirtoviemärilinja ja laajennetaan Klaukkalan vedenpuhdistamoa. Vaihtoehto edellyttää Klaukkalan puhdistamon ympäristöluvan muutoksen. Nurmijärven Vesi esittää vaihtoehtoa VE2 Nurmijärven kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle.

Muut vaihtoehdot Kirkonkylän vedenpuhdistamon korvaamiseksi ovat uuden puhdistamon rakentaminen Kirkonkylälle (VE1) sekä jätevesien puhdistaminen HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla (VE3).

Nurmijärven Veden teettämän esisuunnitelman kokonaiskustannusvertailussa VE1 ja VE2 ovat samalla tasolla, kun huomioidaan nykyisen Klaukkalan puhdistamon saneeraustarve ja Kirkonkylä –Klaukkala päävesijohtohankkeeseen saatava synergiaetu, kun vesihuoltolinjat sijoitetaan samaan kaivantoon.

VE1 ei kuitenkaan toisi muutosta nykytilanteeseen. Puhdistustulos paranisi ja ylivuodot vähenisivät, mutta nämä vaikutukset toteutuvat vähintään samalla tasolla myös muilla vaihtoehdoilla.

VE2:n etuna on myös se, että investointia voidaan todennäköisesti Klaukkalan puhdistamolla tehtävien töiden osalta osittain vaiheistaa, jolloin kustannukset jakautuvat pidemmälle aikavälille.

Henkilöstöresurssien käytön ja riskienhallinnan näkökulmasta vaihtoehto VE2 on vaihtoehtoa VE1 parempi. Vaihtoehdossa VE1 kaikki riskit kohdentuvat kahteen erilliseen jätevedenpuhdistamoon, jolloin negatiiviset vaikutukset kaksinkertaistuvat. Henkilöstöresurssien kannalta kahden puhdistamon operoiminen pienehköllä henkilöstömäärällä ei ole järkevää.

Vaihtoehdon VE2 riski on sen muita vaihtoehtoja suurempi vesistövaikutus erityisesti Luhtajoessa, jossa Klaukkalan puhdistamon aiheuttama vesistökuormitus kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna lähes kaksinkertaiseksi. Esisuunnitelmassa todetaan, että vesistövaikutukset saattavat aiheuttaa haastetta ympäristölupakäsittelyssä. Riskinä on, ettei ympäristölupamuutosta myönnetä tai lupamääräykset kiristyvät ja vaihtoehdon kustannukset nousevat.

VE3 on kustannuksiltaan muita vaihtoehtoja kalliimpi, mutta siihen liittyy paljon muita positiivisia vaikutuksia. Henkilöstöresurssien käytön ja riskienhallinnan näkökulmasta vaihtoehto VE3 on verrattavissa vaihtoehtoon VE2. Vaihtoehdon VE3 vesistövaikutukset ovat sen sijaan hyvin pieniä. VE3 pärjää kustannusvertailussa muita vaihtoehtoja huonommin korkeiden käyttökustannusten vuoksi. Käyttökustannuksia nostaa HSY:n jäteveden käyttömaksuosuus, joka muodostaa yli 80 % käyttökustannuksista.

Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1977 ja saneerattu vuonna 1992. Siellä käsitellään Kirkonkylän viemäröintialueen sekä Hakapellon ja Nukarin vesiosuuskuntien jätevedet. Lisäksi puhdistamolle johdetaan jonkin verran alueen teollisuudessa muodostuvia jätevesiä sekä kaukolämpölaitoksen lauhdevesiä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kiristänyt 2015 Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan vaatimuksia. Vaasan hallinto-oikeus ei 2018 kumonnut avi:n vaatimuksia, ei myöskään korkein hallinto-oikeus 2019 antamassaan päätöksessä.

Koska vanhaa puhdistamoa saneeraamalla ei ole mahdollista päästä ympäristöluvan vaatimuksiin, jätevesien puhdistamiseen on löydettävä uusi ratkaisu.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut