Klaukkalan kehätie avautui noin 40 vuoden odotuksen jälkeen – hankkeen varrella nähty monet vaiheet

Klaukkalan ohikulkutien lopulliset linjaukset hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 2011. Olli-Pekka Lehtinen

Klaukkalan kehätie avattiin liikenteelle torstaina 26.11.2020 puolenpäivän aikaan. Nurmijärvellä tämä on historiallinen hetki, sillä tietä on odotettu jo noin neljäkymmentä vuotta.

Riikka Laine

Klaukkalan kehätien taustalla on Klaukkalan nopea kasvu. Klaukkala oli alkujaan asukasluvultaan Kirkonkylää ja Rajamäkeä pienempi, kunnes se lähti kasvamaan voimakkaasti 1970-luvulta lähtien.

Voimakas kasvu tarkoitti myös liikennemäärien kasvua, ja siksi Klaukkalan kehätietä, joka silloin tunnettiin vielä nimellä Klaukkalan ohikulkutie, lähdettiin suunnittelemaan 1980-luvun alussa.

Ohikulkutien ensimmäinen yleissuunnitelma valmistui vuonna 1986, ja sitä tarkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991.

1990-luvun Klaukkalassa oli noin 10 000 asukasta, ja läpikulkuliikenteen kera Klaukkalantien käyttö kasvoi entisestään. 1990-luvun puolivälissä ruuhkaa saatiin vähän helpotettua leventämällä Klaukkalantietä.

Samaan aikaan kunnassa ajateltiin, että Klaukkalan läpi kulkeva liikenne saadaan siirrettyä ohikulkutielle viimeistään 2000-luvun alussa.

2000-luvun alussa oltiin kuitenkin tilanteessa, jossa Klaukkalantien liikenne rupesi ruuhkautumaan entisestään, aamu- ja iltapäiväruuhkan aikaan jonot kasvoivat ja ohikulkutietä oli pakko alkaa kiirehtiä, kun se ei vielä ollut edennyt.

Kunnassa käynnistettiin Klaukkalan osayleiskaavan laatiminen kokonaan uudestaan, koska ennen 1990-luvun lamaa tehty osayleiskaava ei enää ollut ajantasainen.

Samaan aikaan hahmoteltiin myös ohikulkutien sijaintia, josta esitettiin alkuun useita vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto oli piirtää tie Klaukkalan eteläpuolelta, mutta enemmistö kannatti tien rakentamista nimenomaan Klaukkalan taajaman pohjoispuolelle.

Lokakuussa 2001 kunnan kaavoituslautakunta hyväksyi kehityssuunnitelman ja ohikulkutielle pohjoisen linjauksen. Linjaus kulki Hämeenlinnan moottoritieltä Palojoentien kohdalta Metsäkylän peltojen halki Mäntysalon ja Ripatin pohjoispuolitse Lopentielle.

Valittu linjaus sai varsinkin metsäkyläläiset takajaloilleen, koska tien alle oli jäämässä asutusta ja tielinjaus pirstoi pellot kahtia. Osa myös epäili, että Klaukkalan keskusta hiljenee, kun liikenne siirtyy keskustan ulkopuolelle. Yleissuunnitelman laatiminen aloitettiin kuitenkin kesällä 2002.

2003 vuoden maaliskuussa kunnanhallitus äänesti tien linjauksesta, ja metsäkyläläisten vastustuksesta huolimatta Metsäkylän peltojen yli menevä linjaus voitti niukasti äänin 6–5.

Hallituksen esitys meni myös 2003 marraskuussa valtuustossa läpi selvällä äänienemmistöllä. Äänestyksen hävinnyt eteläisempi vaihtoehto olisi kulkenut Lamminsuolta Mäntysalon omakotialuetta hipoen Lopentielle.

2000-luvun alussa hankkeen tärkeydestä päästiin myös yhteisymmärrykseen lähialueen kuntien kanssa, ja hanketta pyrittiin viemään yhdessä valtakunnan tasolla eteenpäin.

2004 valtio varasi tielle rahaa vuosille 2005–2007 ns. teemahankkeiden korissa. Nopeimmat innostuivat jo ”tien rakennuksen piakkoin koittavasta aloituksesta”.

Yleissuunnitelma valmistui huhtikuussa 2005, mutta saman vuoden syksynä hankealueelta löytyi kuitenkin liito-oravan kotipuu Ripatin kohdalta ja tielinjausta jouduttiin siirtämään liito-oravan elinalueen kiertäväksi. Uusi yleissuunnitelma hyväksyttiin huhtikuussa 2006, ja seuraavan vaiheen, eli tiesuunnitelman, laatiminen aloitettiin helmikuussa 2007.

Syksyllä 2007 kunta sai kuitenkin huonoja uutisia, kun ohikulkutien kustannukset yllättäen kolminkertaistuvat alkuperäisestä 15 miljoonasta 45 miljoonaan. Kustannusten nousun taustalla oli maaperän koostumus, josta oli selvinnyt, että pohja on erittäin pehmeää ja tie kulkisi paineellisen pohjavesialueen päällä. Tiesuunnitelman tekeminen päätettiin keskeyttää ja myöhemmin Uudenmaan tiepiiri joutui kartoittamaan yleissuunnitelmassa esitettyjä edullisempia vaihtoehtoja ja etsimään tielle uuden suunnan lähempää kovapohjaista metsäaluetta.

Keväällä 2009 hanke siirrettiin suosiolla valtion talousarvioon esitettäväksi kehittämishankkeeksi, koska kustannuksiksi arvioitiin noin 30 miljoonaa.

Uuden linjauksen vaihtoehtoja esiteltiin asukkaille kesällä 2009. Tällä kertaa erityisen paljon keskusteltiin ohikulutien kulusta Ripatin ja Mäntysalon kohdalla. Myös valtuustossa elokuussa 2009 Ripatin alueen linjauksesta oli niin monta mielipidettä, että valtuusto ei vielä asettunut kummankaan linjauksen taakse, vaan päätyi pyytämään kustannuslaskelmat tiepiiriltä sekä Ripatin eteläpuolelta että pohjoispuolelta kiertävästä vaihtoehdosta. Näiden rinnalla ehdotettiin vaihtoehdoksi myös Klaukkalantien nelikaistaistamista, mutta kunnanhallitus tyrmäsi nopeasti idean Klaukkalantien leventämisestä.

Vuonna 2010 valtio arvioi Uudenmaan kiireellisimpiä liikennehankkeitaan, ja listauksessa Klaukkalan ohikulkutie nostettiin sijalle 7.

Kun rahoitus ei kuitenkaan tuntunut etenevän, Nurmijärven kunta aloitti aggressiivisesti ajamaan hanketta ja kirjautti MAL-aiesopimuksen yhteyteenkin, että Nurmijärvi ei voi sopeutua MAL-aiesopimuksessa määritettyihin asuntotuotantomäärin, jos valtio ei puolestaan edistä tarpeellisia liikenneväylähankkeita, kuten Klaukkalan ohikulkutietä.

Samaan aikaan kun kunnan edustajat kävivät kertomassa hankkeen tärkeydestä mm. liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille, oikeudessa puitiin asukkaiden valituksia tietä koskien.

2011 vuoden aikana Ripatin alueen vaihtoehtojen vaikutuksia tutkittiin tarkemmin ja niitä esiteltiin yleisölle joulukuussa 2011. Elokuussa 2012 valtuusto päätyi valitsemaan lyhyemmäksi ja myös kustannuksiltaan vähäisemmäksi luonnehditun Ripatin eteläpuolelta kulkevan vaihtoehdon.

Asukkaissa linjaus herätti vastusta, koska se kulki lähempää Haikalan pohjoisosien asutusta kuin pohjoinen vaihtoehto, mutta äänin 35–15 valtuusto päätyi antamaan Uudenmaan ELY-keskukselle lausunnon, jonka mukaan Klaukkalan ohikulkutie olisi parasta toteuttaa lähempänä keskustaa kulkevan vaihtoehdon mukaisesti. Tästäkin valitettiin oikeuteen.

2013 Uudenmaan ely-keskus lähetti tien yleissuunnitelman Liikenneviraston vahvistuskäsittelyyn, mutta asia ei kuitenkaan heti edennyt Liikennevirastossa, koska hankkeeseen ei oltu varattu rahaa viraston budjetissa ja virastoon jätettiin myös vaatimus tiesuunnitelman hyväksymisprosessin keskeyttämisestä ja pyyntö tiesuunnitelman uudelleen valmistelusta.

Virasto ilmoitti kuitenkin pian, että keskeneräisen asian valmistelun aikana ei ole valitusmahdollisuutta, eikä valitusta otettu käsittelyyn.

Yleissuunnitelma hyväksyttiin joulukuussa 2015 ja tiesuunnitelma päästiin aloittamaan. Tiesuunnitelman laatimisen aikana pidettiin vielä useita asukastilaisuuksia, ja viimeisimpänä päädyttiin vielä hiomaan Luhtajoen eritasoliittymän kohtaa.

Touko-kesäkuussa 2016 hankkeen suhteen tilanne näytti jo hyvältä, kun ensin hallinto-oikeus hylkäsi yleissuunnitelmasta tehdyn valituksen ja kesäkuussa ohikulkutien rahoitus vihdoin varmistui, kun HSL, Helsingin seudun kunnat ja valtio solmivat maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen vuosille 2016–2019. Käytännössä sopimus vahvisti valtion osallistumisen Klaukkalan ohikulkutien rahoitukseen yli 30 miljoonalla eurolla.

Berner perusteli Klaukkalan ohikulkutielle myönnettyjä rahoja toimintaedellytysten parantamisella, kaupunkiseutujen kasvun tukemisella, työmatkaliikenteellä ja liikenneturvallisuudella. Nurmijärven kunta oli puolestaan sitoutunut maksamaan tiestä 10 miljoonaa.

Syksyllä 2016 Uudenmaan ely-keskus aloitti myös neuvottelut tielinjauksen alle jäävien kiinteistöjen omistajien kanssa. Syyskuussa selvisi kuitenkin, ettei tien rakennustöitä päästä vielä aloittamaan, koska yleissuunnitelmasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös muutama muu Klaukkalan osayleiskaavaa koskeva valitus odotti vielä käsittelyä.

2017 toukokuussa ohikulkutien yleissuunnitelma sai lainvoiman, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi siitä tehdyn valituksen. Pian sen jälkeen ely-keskus sai tiesuunnitelman eteenpäin Liikenneviraston hyväksyttäväksi.

Syksyllä 2017 ohikulkutien Kirkkotien pohjoisosan asemakaavamuutoksesta tehtiin kuitenkin valitus hallinto-oikeuteen.

Tiesuunnitelmaa työstettiin valituksesta huolimatta Liikennevirastossa valituskäsittelyn aikana ja se tuotiin asukkaiden nähtäväksi loppuvuodesta 2017. Tiesuunnitelmaan oli tehty vielä isoja muutoksia, kun osin kaksikaistaiseksi kaavailtu tie päätettiin toteuttaa yksikaistaisena. Lisäksi mm. Kirkkotien kohdalla suunnitelmassa päädyttiin ehdottamaan ohikulkutien ylittävän Kirkkotien, eikä alittavan sitä.

Tiesuunnitelmassa kustannusarvioksi täsmennettiin 39,7 miljoonaa ja tätä nostettiin vielä vähän myöhemmin 42 miljoonaan. Tiesuunnitelman hyväksymispäätös päästiin tekemään 19.12.2017.

Valituskierre ei kuitenkaan katkennut vielä tähän, vaan tämän jälkeen tammikuussa 2018 tiesuunnitelmasta tehtiin valitus hallinto-oikeuteen. Toukokuussa samainen valittaja teki myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen Kirkkotien pohjoisosan asemakaavamuutoksesta.

Väylävirasto laittoi kuitenkin valitusprosessien keskellä hankkeen pääurakoitsijan hakuun, sillä Väylä ei uskonut valitusten kaatavan hanketta. Tiesuunnitelma saikin pian lainvoiman, ja Kirkkotien pohjoisosan töiden osalta tehtiin linjaus, että ne aloitetaan sitten, kun lainvoima saadaan.

Syyskuussa 2018 Kreate Oy voitti kilpailutuksen ja valittiin tien pääurakoitsijaksi. Myös tästä päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus, joka kumottiin kuitenkin nopeasti.

Samoihin aikoihin ely-keskus sai vihdoin sovittua tielinjauksen alle jäävien kiinteistöjen omistajien kanssa kiinteistöjen omistajille maksettavista korvauksista. Asuinrakennuksia tielinjauksen alle jäi lopulta kaksi, joista toinen sijaitsi Vanhan Hämeenlinnantien tuntumassa ja toinen Metsäkyläntien varressa. Lisäksi tien alta jouduttiin purkamaan muutama riihi ja Ripatin kohdalla tie tuli yhden entisen vapaa-ajanasunnon päälle.

Ohikulkutien rakennustöiden pohjustus päästiin aloittamaan puuston poistolla marraskuussa 2018.

Helmikuun alussa 2019 Väylävirasto sai korkeimmasta hallinto-oikeudesta tiedoksi Kirkkotien asemakaavamuutoksesta tehdyn valituslupahakemuksen hylkäämisen ja rakennustöihin päästiin urakka-alueella vielä saman kuun aikana vanhan Hämeenlinnantien ja moottoritien välissä.

Maaliskuussa 2019 saatiin myös haltuun otettua viimeisetkin maa-alueet urakka-alueelta. Maata ohikulkutietä varten lunastettiin yhteensä yli 53 hehtaaria, josta suuri osa oli metsää ja osa peltoa.

Kirkkotien kohdan rakennustöiden aloittamista jouduttiin kuitenkin vielä viivästyttämään, kun Kirkkotien katuosuuden katusuunnitelman hyväksymispäätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen toukokuussa 2019. Urakkasuunnitelmaa jouduttiin tämän vuoksi vähän muuttamaan, mutta töitä saatiin kuitenkin jatkettua hankkeen muissa kohdissa.

Joulukuussa 2019 hallinto-oikeus hylkäsi viimeisimmän Kirkkotien katuosuuden valituksen ja Kirkkotien katuosuus sai lainvoiman, kun asiasta ei enää haettu valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Sen jälkeen työt koko hankkeen osalta etenivät hyvin ripeästi, ja tie saatiin käyttöön marraskuun 2020 lopussa liki vuoden arvioitua aikataulua aiemmin.

16.11.2020 tie sai lopullisen nimensä, kun Nurmijärven kunnanhallitus päätti tien nimeksi Klaukkalan kehätie.

Kehätien lopullinen kustannusarvio on 33,2 miljoonaa, eli 8,8 miljoonaa vähemmän kuin lopullisessa tiesuunnitelmassa arvioitiin. Väyläviraston osuuden arvioidaan olevan 24 Me, Nurmijärven kunnan 7,9 ja ITMF Oy:n 1,3Me.

Tiedot on poimittu Nurmijärven Uutisten sekä Helsingin Sanomien arkistosta.

Tutustu myös Klaukkalan kehätie-sivustoon , johon on kerätty artikkeleita aiheesta viime vuosina.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut