Uusi esitys: Lukio säilyisi Rajamäellä ja Kirkonkylässä – pikkukoulujen linjaukset poistettiin kokonaan palveluverkkosuunnitelmasta

Koulut: Kunnanjohtaja esittää lukioiden pysymistä Kirkonkylässä ja Rajamäellä. Palveluverkkoesitystä päivitettiin muiltakin osin.

Jos kunnanjohtaja Outi Mäkelän esitys menee läpi, rajamäkeläiset saavat pitää lukion toimipisteensä. Kuva elokuun mielenosoituksesta, jossa vaadittiin lukion toimipisteen säilyttämistä. Riikka Laine

Riikka Laine

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä esittää nyt palveluverkkosuunnitelmaesityksessä, että kunnan lukio-opetuksen osalta valitaan kahden toimipisteen malli, eli jatkettaisiin nykyisen mallin mukaisesti Nurmijärven lukion kahdessa toimipisteessä, Rajamäellä ja Kirkonkylässä.

Kahden toimipisteen ratkaisussa lukio jatkuisi NYK:n osalta nykyisissä tiloissa, jotka tämän hetken suunnitelman mukaan uudistettaisiin 2027–2029. Rajamäen lukio puolestaan sijoittuisi Seitsemän veljeksen koulukampuksen yhteyteen.

Nurmijärven kunnanhallitus käsittelee Mäkelän esitystä ensi maanantaina, ja valtuuston on määrä päättää asiasta 16.12.

Mäkelä kertoo päätyneensä hajautetun lukion kannalle kokonaisvaikutusten arvioinnin jälkeen.

Perusteluina hän mainitsee mm. lautakuntien lausuntojen huomioimisen, kuntalaisten näkemysten kuulemisen sekä kuntastrategian noudattamisen.

– Hajautettu malli tukee niin Kirkonkylän kuin Rajamäen kasvua, kehitystä ja elinvoimaisuutta, kun palvelut saa useammasta päätaajamasta. Kahden toimipisteen etuna on myös opiskelijoiden sujuvampi arki, lyhyemmät koulumatkat ja se, että pienissä yksiköissä koetaan olevan ehkä enemmän vetovoimaa. Tässä voidaan myös hyödyntää yhteisiä resursseja ja tukea Rajamäen kampuksen kehittymistä ja saada alueelle synergiaetuja. Palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy myös NYK:n tilojen saneeraus, mikä puolestaan tukisi Kirkonkylän toimipisteen toimintaa. Hajautettu lukio myös jättää mahdollisuuksia edelleen toiminnan kehittämiseen, Mäkelä sanoo.

Palveluverkkoesitykseen sisältyy Nurmijärven Yhteiskoulun ja lukion osalta tilojen osittainen uudistaminen. Kunnanjohtaja esittää, että NYK:n rakennuksista 1950-luvulla tehty Erkkilä ja 1960-luvulla rakennettu Törmä korvattaisiin uudisrakennuksilla vuosina 2027–2029. Lisäksi NYK:n pihaan tehtäisiin uudet liikuntatilat. Kunta on aiemmin ilmoittanut harkitsevansa myös asuinkäyttöön tehdyn Sarjalan ja paloasemaksi alun perin suunnitellun Kivelän luopumisesta.

Palveluverkkotyöryhmän mukaan koulussa tarvitaan joka tapauksessa peruskorjaus tai uudisrakennuksia, opiskeli siellä ketkä tahansa. Jos lukiolaiset eivät jatka NYK:n tiloissa, vaan siirtyvät muualle, on tiloja esitetty otettavaksi peruskoululaisten käyttöön. Se mistä tiloista voidaan luopua kokonaan, on myös tulevasta oppilasmäärästä kiinni.

Palveluverkkosuunnitelman mukaan kahden toimipisteen ratkaisun lähtökohtana ovat joustavat ratkaisut ja kustannustehokkuus. Kunnanjohtaja katsoo, että hajautetun lukion Rajamäen toimipiste sopisi parhaiten Seitsemän veljeksen koulun kampuksen yhteyteen vaihtoehdon v1b mukaisesti, jonka mukaan Rajamäen lukion toimipiste sijaitsee kampusalueella, se toteutetaan kevytrakenteisesti ja rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta. Valinta toimipisteen sijainnista ja rakentamistavasta täsmentyy suunnitelmien ja kustannuslaskelmien konkretisoituessa.

Kampukselle on palveluverkkosuunnitelmassa hahmoteltu kirjasto, nuorisotilat ja liikuntatilat. Lisäksi yläkoulun yhteyteen ehdotetaan siirrettäväksi Rajamäen koulun ja Länsikaaren koulun kuudennen luokan oppilaita, jotta alakouluihin saadaan runsaan oppilasmäärän tarvitsema tila. Kampus muodostettaisiin peruskorjaamalla nykyinen Kuntola-rakennus ja sen ohelle rakennettaisiin noin 7000 neliön uudisrakennusosa ja viereen erillinen uusi Rajakaari nykyisen purettavaksi esitetyn rakennuksen tilalle. Uuteen Rajakaareen sijoittuisivat kirjasto, nuorisotilat ja liikuntatilat.

Mäkelän esitys ei ole kustannusvaikutuksiltaan halvin vaihtoehto, vaan vaihtoehdoista lukion keskittäminen Maaniitun kouluun olisi kustannusvertailuiden mukaan edullisempi ratkaisu.

– Mallien väleillä on kuitenkin käyttötaloudessa vain pienet kustannuserot, Mäkelä toteaa ja muistuttaa, että on arvioinut esityksessään kokonaisvaikutuksia, ei pelkkää taloutta.

Kaiken kaikkiaan kunnan palveluverkkotyöryhmä on valmistellut lukioratkaisuun kolme erilaista vaihtoehtoa. Toinen päättäjille annettu vaihtoehto on lukion keskittäminen Kirkonkylään uudisrakennukseen ja kolmas vaihtoehto on keskittää lukio Kirkonkylässä Maaniitun alakoulun tiloihin.

Maaniitun osalta kunta esitti alun perin, että jos lukio siirretään Maaniittuun, niin nykyiset alakoululaiset keskitettäisiin Lukkarin kouluun. Tämä esitys herätti kuitenkin runsaasti kritiikkiä etenkin Kirkonkylän alakoululaisten perheissä.

Osallistamisessa saatujen tulosten perusteella kunta on muokannut esitystä nyt niin, että jos lukio keskitettäisiin Maaniittuun, niin lukion viereen tehtäisiin erilliset tilat alkuluokkia, eli 0.–2.luokkalaisia varten. Maaniitun 3.–6.luokat yhdistettäisiin puolestaan Nurmijärven Yhteiskoulun kanssa yhtenäiskouluksi.

– Näin pienten lasten koulu olisi lähempänä koteja. Ja he voisivat hyödyntää lukion ruokailu sekä liikuntatiloja ja vähän aikaa sitten alakoululaisten käyttöön remontoitua koulupihaa.

– Meillä on myös tarkoitus keskittää varhaiskasvatuksen kampus Maaniitun alueelle tulevaisuudessa, niin alkuluokat sopisivat tähän yhteyteen hyvin, sivistysjohtaja Tiina Hirvonen kertoo.

Hirvosen mukaan Maaniitun 3.-6.luokkien siirtämisessä NYK:iin on arvioitu alueen liikenneturvallisuutta erityisesti Helsingintien kohdalla. Vanhemmat ovat kuitenkin nostaneet esille huolen koulumatkojen turvallisuudesta.

– Oppilaat ovat jo nyt Maaniitun peruskorjauksen aikana kulkeneet NYK:iin väistötiloihin. Ja Helsintien yli on saarekkeellisia suojateitä ja liikennevalo-ohjauksia, jotka lisäävät liikenneturvallisuutta, Hirvonen vastaa.

Sivistystoimi on esittänyt sivistyslautakunnalle lukion keskittämisen Maaniittuun olevan heidän mielestään paras vaihtoehto talousnäkökulma huomioiden, ja myös lautakunta päätti lausunnossaan puoltaa esitystä.

Hirvosella ja Mäkelällä on siis eri näkemys tulevasta lukion paikasta.

– Opetuksellisesti olisin järkevintä keskittää lukiotoiminta, Hirvonen perustelee ja muistuttaa, että lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa oman vastuualueensa näkökulmista.

Lautakuntien kannanotoissa vähemmistöön on jäänyt lukion keskittäminen Kirkonkylään uudisrakennukseen, sillä se on lukiovaihtoehdoista kallein ratkaisu.

Tämä vaihtoehto tarkoittaisi myös sitä, että Lukkarin, Maanitun ja Karhunkorven 6.luokkalaiset sijoitettaisiin NYK:iin ja alkuluokille saataisiin tilaa alakouluista.

Hirvosen mukaan uudisrakennuksessa olisi se hyvä puoli, että lukio saisi uudet, lukiokoulutukselle suunnitellut tilat.

– Tiloista saataisiin muunneltavat, jotka sopivat erilaisiin opetustilanteisiin. Uudet tilat vastaisivat uuden opetussuunnitelman mukaisia oppimisympäristöjä. Uusi lukiorakennus olisi kuitenkin tämän hetkisen kustannusvertailun mukaan kallein vaihtoehto.

Lukioratkaisun ohella palveluverkkotyössä ovat puhuttaneet paljon kunnan pienimpiä kouluja koskevat linjaukset. Vaikka sivistysjohtaja Tiina Hirvonen ja tekninen johtaja Jouko Lehtonen painottivat jo elokuussa, ettei palveluverkkosuunnitelmassa esitetä suoraa yhdenkään pienen koulun lakkautusta, niin silti pieniä kouluja koskevat tulevaisuuden linjaukset mahdollisista oppilasmäärien pienenemisestä seuraavista toimenpiteistä ovat herättäneet kylissä paljon huolta.

Palveluverkkosuunnitelmaa valmistellut projektityöntekijä Tero Mamia kertoo, että kunta on nyt poistanut suunnitelmasta väestölaskelmiin nojaavat esitykset pienten koulujen mahdollisista ratkaisuista.

– Valtuusto hyväksyi maaliskuussa kriteerit ja periaatteet, ja jos jossain yksikössä kriteerit täyttyvät, niin koulun tilannetta arvioidaan sitten uudestaan.

– Yksittäinen koulu saattaa joutua tulevaisuudessa tarkkailulistalle kriteerien täyttyessä. Mutta tässä vaiheessa emme siis päätä yksittäisten koulujen tulevaisuudesta, Lehtonen selvittää.

Lepsämän koulun osalta päivitettyyn palveluverkkosuunnitelma on jätetty kohta, jossa kaavaillaan koulun mahdollista siirtoa Lintumetsään. Tiina Hirvosen mukaan mahdollisessa koulun siirtymisessä on kuitenkin kyse vasta vuosien päästä tehtävästä muutoksesta.

Nyt kunta esittää, että Lepsämän koulun tuhopoltossa tuhoutunutta rakennusta ei rakenneta uudelleen, vaan palaneen koulun kivijalka poistettaisiin pihapiiristä ja piha maisemoitaisiin ja puukoulu korjattaisiin oppilaskäyttöön. Puukouluun sijoitettaisiin oppilastilojen lisäksi ruokala, keittiö sekä hallinnon ja oppilashuollon tiloja. Alakoulun nuorimmat oppilaat jatkaisivat esityksen mukaan Lintumetsään rakennetuissa väistötiloissa.

1920-luvulla rakennettu Lepsämän puukoulu on tällä hetkellä käyttökiellossa sisäilmanongelmien vuoksi. Kunnan tilakeskus on kuitenkin arvioinut koulun korjaamisen olevan mahdollista, vaikka se vaatii toki arviolta reilun kahden miljoonan remontin.

– Puukoulu on suojeltu rakennus, joten sille täytyy joka tapauksessa jotain tehdä. Rakennus on tilakeskuksen arvion mukaan rungoltaan hyvässä kunnossa. Ongelmat johtuvat todennäköisesti muutama vuosikymmen sitten tehdyistä korjauksista. Nämä ongelmat korjaamalla koulu on mahdollista saada kuntoon, tilakeskuksen päällikkö Ville Könönen sanoo.

Hirvonen myöntää, että Lepsämän opetusjärjestelyiden jatkuminen kahdessa yksikössä haastaa osittain opetuksen järjestämistä.

– Mutta toisaalta Lepsämän koulun oppilaista kaksi kolmasosaa tulee Lintumetsän alueelta, niin se puoltaa alaluokkien säilyttämistä Lintumetsässä. Ja on meillä muitakin yksiköitä, joissa opetusta on useammassa rakennuksessa.

Päivitetyn palveluverkkosuunnitelman muut pääkohteet ja niiden esitykset:

(Huom! Listauksessa ei mukana jutussa esiteltyjä muutoksia)

Eteläinen alue

Urheilupuiston koulun uudisrakennus 2024-2025 Arkadian lukion länsipuolelle.

Sisältää myös esityksen Klaukkalan ja Lepsämän koulun kuudesluokkalaisten sijoittamisesta Urheilupuistoon. Mahdollistaisi Klaukkalan koulun eskareiden siirtymisen Aitohelmen päiväkodin tiloista Klaukkalan kouluun ja täten Aitohelmen päiväkotitilasta luopumisen.

Uusi päiväkoti 2027 Urheilupuiston koulun paikalle. Kunta selvittää mahdollisuutta toteuttaa yksityisenä päiväkotina. Mahdollistaisi Isosuon, Vaskomäen ja Suopolun päiväkodeista luopumisen. Avoimen päiväkodin osalta tilaratkaisu jää vielä avoimeksi.

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen keskittäminen Syrjälään. Tarkoittaisi Dagghemmet Äppelgårdenin siirtymistä Syrjälän päiväkodin tiloihin.

Syrjälän ja Harjulan koulun yhdistäminen. Opetusjärjestelyt ratkaistaan vasta myöhemmin.

Havumäen päiväkodin muuttaminen Haikalan koulun käyttöön. Mahdollistaisi Haikalan koulun muuttamisen alkuluokkayksiköksi (0-2 luokat) ja Mäntysalon koulun muuttamisen 3.-9.luokkien yksiköksi.

Lisäksi hallinnollisia yhdistämisiä siten, että Metsäkylän koulu yhdistettäisiin hallinnollisesti Mäntysaloon, Valkjärvi Lepsämän kouluun. Uotilan koulun osalta selvitetään vielä, mihin yksikköön se olisi järkevintä yhdistää hallinnollisesti.

Keskinen alue

Pääkirjaston peruskorjaus (jo päätetty hanke, peruskorjaus käynnistyy 2021).

Kirkonkylän päiväkodista luopuminen. Tarkoittaisi Kirkonkylän alueen eskarilaisten siirtymistä Maaniitun kouluun, joka mahdollistaisi vanhasta päiväkodista luopumisen.

Maaniitun varhaiskasvatuskampus. Päiväkodin aluetta kehitetään siten, että Maaniitun päiväkodin ja Maaniitun leikkipuiston (avoin päiväkoti) yhteyteen tulee tilat kerhotoiminnalle. Alueelle rakennetaan suurempi leikkipuisto ja lähiliikuntapaikka myös yleiseen käyttöön (2027-2029). Varataan paikka päiväkodin laajentamiselle.

Lisäksi hallinnollisia yhdistämisiä siten, että Palojoen koulu yhdistettäisiin Maaniitun kouluun ja Karhunkorven koulu Nukarin kouluun.

Pohjoinen alue

Metsolan päiväkodin käyttöönotto vuodenvaihteessa 2020-2021. Mahdollistaa Toivojentien päiväkotirakennuksista luopumisen, kun eskarilaiset siirretään uuteen yksikköön.

Tornitien päiväkodin uusiminen. Nyt väistötiloissa toimiva päiväkoti esitetään korvattavaksi uudella yksityisellä päiväkodilla. Mahdollistaisi Isokallion päiväkodista luopumisen.

Röykän nuorisotilojen siirto koululle. Oppilasmäärän vähentyessä tavoite siirtää toiminta vuokratiloista koululle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut