Kunnanhallitus esittää: Lukio keskitetään uudisrakennukseen Kirkonkylään – kunnanjohtaja jätti eriävän mielipiteen

Kunnanhallitus esittää myös valtuustolle, että Rajamäen kampusalueelle kaavaillut nuorisotilat ja kirjasto tulee olla mahdollista jättää suunnitelmasta pois, mikäli tällä säästetään investointikuluissa ja muita ratkaisuja on käytettävissä. Riikka Laine
Riikka Jokinen

Riikka Jokinen

Nurmijärven kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnallinen lukiokoulutus keskitetään Kirkonkylään. Kunnanhallitus käsitteli palveluverkkosuunnitelmaa 2020–2040 maanantain kokouksessaan.

Kunnanhallituksessa äänestyksen jälkeen syntyneen päätöksen mukaan suunnittelun pohjaksi otetaan vaihtoehto, jossa lukio toteutetaan Kirkonkylälle uudisrakennuksena (vaihtoehto V2B). Toimipisteen sijainti, sekä rahoitus-, ja rakentamistapa täsmentyvät suunnitelmien ja kustannuslaskelmien valmistuessa. Rakennuksen tarkemmassa suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyttä sekä kustannustehokkuutta.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä esitti alun perin kunnanhallitukselle palveluverkkosuunnitelmaesityksessään, että lukio-opetusta jatkettaisiin nykyisen mallin mukaisesti sekä Kirkonkylässä että Rajamäellä.

Kunnanhallituksen enemmistö oli kuitenkin asiasta eri mieltä.

Kunnanhallituksen kokouksessa Juha Hyvämäki (kesk.) teki Leni Pispalan (vihr.), Petri Vaulamon (kok.), Juha Peltosen (sd.), Markku Jalavan (kok.) ja Virpi Rädyn (kok.) kannattamana muutosesityksen lukion keskittämisestä Kirkonkylään.

Tarja Salonen (kesk.) teki puolestaan Riikka Raekankaan (kesk.) kannattamana esityksen, että lukion toimipisteet jatkaisivat Kirkonkylässä ja Rajamäellä ja että suunnittelun pohjaksi otettaisiin vaihtoehto, jossa Rajamäen lukion toimipiste sijaitsee kampusalueella. Salonen myös ehdotti, että rinnalla tutkitaan edelleen vaihtoehtoa, jossa lukion toimipiste sijaitsisi Työtehoseuran tiloissa.

Asiasta äänestettiin siten, että lukion keskittämistä Kirkonkylään kannattivat Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Vaulamo ja Räty. Salosen esitystä kannattivat Salosen lisäksi Arto Hägg (kok.), Raekannas, Alpo Sailio (sd.) ja Esa Laitinen (ps.).

Tämän jälkeen äänestettiin vielä kunnanjohtaja Outi Mäkelän pohjaesityksen ja Hyvämäen muutosesityksen välillä. Muutosesitys lukion keskittämisestä voitti tässäkin äänestyksessä äänin 6–5. Keskittämistä kannattivat Hyvämäki, Jalava, Peltonen, Pispala, Vaulamo ja Räty. Mäkelän pohjaesitystä kannattivat Hägg, Raekannas, Sailio, Salonen, Laitinen.

Salonen jätti päätökseen eriävän mielipiteen, johon Sailio, Hägg, Laitinen ja Raekannas yhtyivät.

Myös kunnanjohtaja Outi Mäkelä jätti eriävän mielipiteen. Hän perustelee eriävää mielipidettään mm. sillä, että perusteluna käytettiin virheellisesti säästöjä käyttötalouteen.

– Kunnanhallituksen tekemässä päätöksessä perusteluna on todettu virheellisesti, että lukion toteuttaminen V2B-mallilla tuottaisi säästöjä käyttötalouteen. Esityksessä olleen kustannusvertailun mukaisesti pohjaesityksessä olleen hajautetun mallin sekä äänestyksessä voittaneen V2B:n käyttökustannukset ovat laskelmissa täsmälleen samat (2,22 miljoonaa euroa / vuosi), Mäkelä perustelee eriävässä mielipiteessään.

Mäkelän mukaan kunnanhallituksen tekemän päätöksen investointikustannus on myös pohjaesitystä huomattavasti kalliimpi. Pohjaesityksen investointikustannuksen hinta-arvio on 9,62 miljoonaa euroa, kun kunnanhallituksen päätöksen hinta-arvio on 17,03 miljoonaa euroa.

Mäkelän mukaan myös kokonaiskustannuksissa valittu vaihtoehto V2B on 10 vuoden aikajänteellä 7,66 miljoonaa euroa kalliimpi, kuin pohjaesitys ja 20 vuoden aikajänteellä jopa 7,92 miljoonaa euroa kalliimpi.

Mäkelä myös painottaa eriävässä mielipiteessään, että Nurmijärven yhteiskoulun vanhimpien osien korvaaminen uudisrakennuksella tulee tehdä riippumatta siitä, mikä lukiovaihtoehdoista olisi valittu ja sille esitettyä 15.5. miljoonan euron kustannusta ei sellaisenaan voida laskea eduksi millekään esitetylle vaihtoehdolle.

Mäkelän mukaan kunnanhallituksen päätös ei myöskään ole kustannusten puolesta linjassa valtuuston hyväksymän strategian tavoitteiden, eikä myöskään valtuuston hyväksymän NUUKA-ohjelman tavoitteiden kanssa.

Kunnanhallituksessa äänestettiin myös yhdeksästä muustakin asiasta palveluverkkosuunnitelmaan 2020–2040 liittyen.

Äänestysten seurauksena kunnanhallitus päätti, että palveluverkkosuunnitelman toteutuksessa on huomioitava alkuluokkatoiminnan laajentamiseen ja palveluverkon kehittämiseen liittyviä asioita.

Kunnanhallituksen mukaan alkuluokkatoiminnan laajeneminen ei saa rikkoa lapsen ehyttä koulupolkua ja turvallista oppimis- ja kasvuympäristöä sekä lapsen sosiaalisia suhteita. Alkuluokan toteuttamisesta ja nivelvaiheista (3. luokalle siirtymisestä) on kerättävä lisää kokemuksia niiltä kouluilta, joissa toimintaa on jo useamman vuoden ajan toteutettu. Kokemuksia tulee arvioida yhdessä henkilökunnan kanssa.

– Alkuluokkatoimintaa voidaan laajentaa helposti niissä yksiköissä, joissa tilaa toiminnan laajenemiselle löytyy. Toiminnan laajenemista tulee tehdä asteittain seuraten oppilasmäärien kehitystä alueilla ja tilojen mahdollisen luontaisen vapautumisen mahdollistamissa rajoissa. Alkuluokkatoiminnan laajenemisen tulee olla hallittua ja vaikutuksiltaan suunniteltua, eikä se saa aiheuttaa uusia tilatarpeita tai muiden ikäryhmien siirtoa tiloista toiseen ehyen koulupolun säilymisen vastaisesti, kunnanhallituksen päätöksessä todetaan.

Kunnanhallituksen päätöksen mukaan vuosikellon yhteydessä on myös tuotava sivistyslautakunnan tietoon ja arvioitavaksi ne sivistystoimialaan kuuluvat palvelut, jotka on otettu palveluverkon tarkasteluprosessin ja kehittämisen alle. Näiden palveluiden tulevaisuuden näkymiä arvioidaan säännöllisesti yhdessä sivistyslautakunnan kanssa hyvissä ajoin ennen vuosittaista talousarvioprosessin aloittamista. Tilannekatsaus on tuotava myös kunnanhallitukselle tiedoksi.

Lisäksi kunnanhallitus päätti äänestyksen seurauksena, että Rajamäen kampusalueen tilatarpeet tulee arvioida olemassa olevat, käyttökelpoiset tilat huomioiden. Uusia tiloja tulee rakentaa vain todelliseen tarpeeseen.

– Kampusalueelle kaavaillut nuorisotilat ja kirjasto tulee olla mahdollista jättää suunnitelmasta pois, mikäli tällä säästetään investointikuluissa ja muita ratkaisuja on käytettävissä, päätöksessä todetaan.

Kunnanhallitus päätti myös poistaa palveluverkkosuunnitelmasta eteläisen alueen osalta tekstin siitä, että Lepsämän koulun toiminta siirrettäisiin tulevaisuudessa kokonaan Lintumetsään ja että Lepsämän kivikoulu laajennuksineen purettaisiin ja suojeltu puukoulu myytäisiin.

Kunnanhallitus päätti myös, että Karhunkorven koulu säilytetään 0.–6.-luokkien kouluna.

Seuraavaksi Nurmijärven kunnan palveluverkkosuunnitelma 2020–2040 etenee kunnanvaltuuston käsittelyyn, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen. Valtuusto kokoontuu 16. joulukuuta.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut