Tuomiot herättivät mielenkiinnon – Nurmijärveläinen Satu Vasantola kertoo tarinan enkelintekijän perheestä

Satu Vasantola on asunut lapsuutensa ja nuoruutensa Keravalla. Hän on työskennellyt Keski-Uusimaassa kesätoimittajana ja määräaikaisena toimittajana. Markko Taina/Tammi

Martti Puronen

Nurmijärveläinen toimittaja Satu Vasantola luki netistä tekeillä olevan juttunsa taustaksi vanhoja Helsingin Sanomien vuosikertoja. Hän kiinnitti huomiota uutisiin, joissa kerrottiin seikkaperäisesti ja moraalisävyisesti, kuinka raskauden keskeyttäjä oli pitänyt laitonta vastaanottoa ja tuomittu vankilaan. Vahvan paheksunnan kohteiksi joutuivat myös itsensä pulaan saattaneet naiset, piikatytöt ja kauppa-apulaiset.

Kun toimittajan haastateltavaksi osui pian tämän jälkeen sikiön lähdetyksiin perehtynyt tutkija, aihe jäi kytemään mieleen.

Laittomia abortteja oli tehty ennen vuoden 1970 aborttilakia arviolta yli 20 000 joka vuosi. Häpeäksi koetut kokemukset oli vaiettu piiloon.

Ensimmäistä kirjaansa En palaa takaisin, luulen viimeistellessään kirjailija mietti jo uutta aihetta, ja muutama oli noussut pintaan. Yksi niistä muhi takaraivossa: se oli tärkeä, kiinnostava, lähihistoriaa, ei juuri puhuttu, moralisoitu vaan.

Vasantola päätti tutkia, minkälaiset olivat ne yhteiskunnalliset olot, joissa tämä vahvasti moraalittomaksi leimattu enkelintekijöiden ammattikunta toimi ja kuinka paheksuntaa päälleen saaneet naiset olivat tilanteisiinsa ajautuneet. Ihmisiä ja uhreja hekin olivat.

– He eivät kaipaa lisäpaheksuntaa. Kun lainsäädäntö oli tiukka, ihmisillä ei ollut vaihtoehtoja. On tärkeää nähdä tilanteita, joissa ihmiset ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin. Kirjoittajan ei pidä suhtautua moralisoivasti kehenkään, Vasantola sanoo.

On tärkeää nähdä tilanteita, joissa ihmiset ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin.

Kansallisarkistosta löytyi helposti iso joukko tietoja oikeudenkäynneistä, joissa enkelintekijöitä oli tuomittu.

Seikkaperäisistä pöytäkirjoista saattoi lukea, kuinka abortit oli tehty, ketkä olivat asiakkaita, millaisia välineitä oli käytetty. 1960-luvun yhteiskunta arvoineen paljastui kattavasti.

Vasantola on työskennellyt toimittajana lähes kolmekymmentä vuotta.

1990-luvulla hän oli moneen otteeseen Nurmijärven Uutisten sisarlehden Keski-Uusimaan kesätoimittajana ja myös määräaikaisena toimittajana. Nykyisin hänen juttujaan on saanut lukea Helsingin Sanomista, usein Sunnuntai-sivuilta. Aiheista lukijakin usein ymmärtää, että kirjoittamista on edeltänyt laaja ja haastava asiaan perehtyminen.

Kirjailijana hänen piti suunnitella, kuinka Kansallisarkistosta löytyneet rikostuomiot taipuvat romaanin tarinaksi, inhimilliseksi kertomukseksi. Oikeudenkäyntien pöytäkirjoja yhdistelemällä rakentui päähenkilö, Peräseinäjoella syntynyt linja-autonkuljettaja Oiva Jalmari Käpyaho, kysytty enkelintekijä.

Vasantola on itse syntynyt Etelä-Pohjanmaalla, ja siellä tapahtuu osaksi hänen ensimmäinen romaaninsakin.

Uusi Kaikki kadonneet -kirja sijoittuu sen sijaan Vasantolan lapsuuden maisemiin Keravalle, johon hän parivuotiaana muutti ja jossa hän kävi koulunsa.

Kirjassa umpäristö ja ilmapiiri ovatkin autenttisia, mutta tapahtumat sijoittuvat vähän vanhempaan Keravaan kuin Vasantolan lapsuus.

Romaani tapahtuu kaikkiaan kahdessa aikatasossa. Isä joutuu vankilaan, äiti ja pieni sisar ovat kadonneet. Käpyahon perheen tytär Annu kasvaa sijaisperheessä.

Vuosikymmeniä myöhemmin hän on gynekologi, jonka vastaanottoja ja leikkauksia Vasantola kuvailee vakuuttavasti. Perehdyttäjinä oli pari naistentautien erikoislääkäriä, joiden avustuksella kirjailija opetteli tauteja ja termejä, harjoitteli leikkaushaavan ompelua appelsiiniin.

Suomessa on ollut viitisenkymmentä vuotta voimassa nykyinen aborttilaki, joka antaa naisille oikeuden päättää omasta kehostaan.

Lehdistä on luettu, että Puolassa on vireillä lakimuutos, joka lopettaisi lailliset abortit kokonaan.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa monet ennakkoon haastatellut ihmiset kannattivat abortin kieltämistä ja rakensivat poliittisen kantansa sen varaan.

Vastantola sanoo:

– Abortti on toki eettinen kysymys. Mutta jos se kielletään esimerkiksi uskonnon varjolla, se on aika hurja keino hallita naisia ja heidän kehojaan.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut