Haja-asutusalueille rakentaminen helpommaksi Nurmijärvellä? – Valtuutettu perää muutosta rakentamiskäytänteisiin

Kallepekka Toivosen mielestä maanomistajalla pitäisi olla perusoikeus rakentaa omalle maalleen. Taina Joutsen
Taina Joutsen

Taina Joutsen

– Maanomistajalla on haja-asutusalueella rakentamisoikeus omistamallaan maalla. Tämä perusoikeus voidaan evätä vain, jos lainmukaiset rakennuspaikan edellytykset eivät täyty, sanoo Nurmijärven kunnan ns. kaavatyöryhmän jäsen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen (kesk.).

Tällä hetkellä tilanne ei ole Nurmijärvellä Toivosen mukaan tällainen, koska kunnassa sovelletaan kaikkialla haja-asutusalueella suunnittelutarveratkaisumenettelyä. Lisäksi haja-asutusalueiden rakentamista säädellään muun muassa ns. emätilatarkastelulla, jossa selvitetään kantatilan lohkomishistoria vuosikymmenten ajalta vedoten maanomistajien yhdenvertaisuuteen. Toivosen mielestä suunnittelutarveratkaisua pitäisi Nurmijärvellä soveltaa vain tarpeen mukaan erikseen määritetyillä alueilla ja luopua emätilatarkastelusta kokonaan.

– Etenkin 70–80-luvuilla kuntaan muuttajia oli paljon ja kyliin rakentaminen joustavampaa. Tällöin monet kunnat heräsivät siihen, että rakentaminen haja-asutusalueelle ja kyliin tulee saada paremmin kunnan kontrolliin ja sitä pitää tiivistää ja keskittää. Näin päädyttiin 80-luvun alussa rajoittamaan ja hillitsemään haja-asutusalueelle rakentamista ulottamalla suunnittelutarveratkaisumenettely koko kunnan haja-asutusalueelle kylät mukaan lukien, Toivonen kertoo.

Hänen mukaansa Nurmijärvi on yksi harvoista kunnista, joissa koko haja-asutusalue on suunnittelutarveratkaisumenettelyn piirissä. Tämän menettelyn mukaan Nurmijärvellä haja-asutusalueelle rakentamista suunnittelevan on ensin haettava kunnalta suunnittelutarveratkaisu. Mikäli tämä myönnetään, voi hakea varsinaista rakentamislupaa.

Emätilatarkastelu on Toivosen mukaan kehitetty aikanaan rantarakentamisen hillitsemiseksi, mutta otettu sen jälkeen Suomessa laajasti käyttöön haja-asutusalueiden rakentamisen lupamenettelyssä ja kaavoittamisen suunnittelussa.

– Emätilatarkastelu ei perustu lakiin, eikä sitä ole määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa, vaan se on puhtaasti viranomaisten käyttämä hallinnollinen työkalu, Toivonen sanoo.

– Vaikka sen käyttöä perustellaan maanomistajien tasapuolisella kohtelulla, se johtaa monesti maanomistajien mielivaltaiseen kohteluun, hän jatkaa.

Emätilatarkastelussa selvitetään Toivosen mukaan kantatilan historia lohkomisineen ja tontinluovutuksineen jopa vuodesta 1959 lähtien.

– Mielestäni kantatilojen lohkomishistorialla ei pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, onko jonnekin suotavaa ja lainmukaista rakentaa vai ei.

Parikymmentä vuotta sitten Nurmijärvellä havahduttiin Toivosen mukaan siihen, että haja-asutusalueiden maankäyttöön liittyvät rajoitukset estävät liiaksi kyliin rakentamista. Tällöin kunnanvaltuusto päätti, että kaikkiin kyliin laaditaan osayleiskaavat kymmenessä vuodessa. Osayleiskaavat ovat valmistuneet tuon jälkeen vain Lepsämään ja Perttulaan.

– Osayleiskaavoissa on määritelty tilakohtaisesti rakennuspaikkojen määrä, mutta ei niiden tarkkaa sijaintia. Siksi myös Lepsämään ja Perttulaan on kaavan vahvistamisesta huolimatta edelleen haettava suunnittelutarveratkaisu.

Maankäyttö- ja rakennuslain muututtua vuonna 2016 kunnat ovat voineet itsenäisemmin määrittää, minkälaista maankäyttöpolitiikkaa kunnassa harjoitetaan. Toivonen tekikin vuonna 2017 valtuustoaloitteen haja-asutusalueen maankäyttöpolitiikan uudistamiseksi. Sen allekirjoitti yhteensä 22 kunnanvaltuutettua.

Aloitteeseen vastaaminen johti osaltaan siihen, että kunnanhallitus asetti kaavoituksen kehittämistyöryhmän vuonna 2019. Se sai tehtäväkseen maankäytön kehittämisen ja erityisesti kylien kaavoituksen joustavoittamisen ja rakentamismahdollisuuksien lisäämisen sekä maapolitiikan linjausten vaikutusten selvittämisen kunnan tuloihin.

Työryhmässä on edustajat kaikista Nurmijärven valtuustoryhmistä. Toivonen on siinä mukana keskustan toisena edustajana. Mukana on myös kunnan viranhaltijoita. Työryhmän puheenjohtajana toimii Arto Hägg (kok.).

Kaavatyöryhmä on jo jättänyt kunnanhallitukselle asemakaavoitusta käsittelevän väliraporttinsa. Haja-asutusalueiden osalta raportti jätetään Toivosen mukaan alkuvuodesta 2021. Valmis raportti luovutetaan kunnanhallitukselle tulevana keväänä siten, että se ehditään käsitellä meneillään olevan valtuustokauden aikana.

– Mitä pidemmälle työryhmän työskentely on edennyt, sitä yhtenäisemmäksi luottamushenkilöiden näkemys on muodostunut. Käänne haja-asutusalueille rakentamisessa on tapahtumassa, hitaasti mutta kuitenkin, Toivonen sanoo.

– Kun yhteinen tahtotila on nopeuttaa ja joustavoittaa kaikenlaista rakentamista niin kaavoitetulla kuin haja-asutusalueella, tulee mielestäni maapolitiikan linjausten uudistaminen tehdä luottamuselimissä aina kunnanvaltuustoa myöten, hän jatkaa.

Suunnittelutarveratkaisu

Kahden kuukauden käsittely

Suunnittelutarveratkaisussa Nurmijärvellä haja-asutusalueelle rakentamista suunnittelevan on ensin haettava kunnalta suunnittelutarveratkaisua. Mikäli tämä hyväksytään, voi hakea rakennuslupaa.

Mikäli hakuasiakirjat ovat kunnossa, suunnittelutarveratkaisun käsittelyyn kuluu noin kaksi kuukautta.

Monen suunnittelutarveratkaisun yhteydessä tarvitaan esimerkiksi Ely-keskuksen, museoviranomaisten tai ympäristöviranomaisten lausuntoa.

Menettelyyn kuuluu myös naapurikuuleminen, jonka suorittaa joko hakija tai kunta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut