Vantaanjoen vettä parannettiin kipsillä – useat nurmijärveläistilat mukana kokeilussa

Kokeilu: Käsittelyn jälkeen pelloilta valuneen fosforin määrä pieneni puolentoista vuoden kuluttua 30 prosentilla. Kaloihin käsittelyllä ei näyttänyt olevan minkäänlaista vaikutusta.

Kipsi levitetään pellolle samaan tapaan kuin kalkki. Kipsi sitoo fosforia viitisen vuotta. Maria Loikkanen

Petri Lyy

Peltojen kipsikäsittelyä on kokeiltu Vantaanjokeen ja edelleen Itämereen päätyvän fosforikuorman pienentäjänä.

Kipsikokeiluun osallistui 76 tilaa ja kaksi kaupunkia Vantaanjoen varrelta. Mukana olivat muiden muassa useat nurmijärveläiset tilat.

Seuraavaa rahoitusta odottamaan jäävän kokeilun päätösseminaari oli aiemmin joulukuussa.

Käsittelyssä pellolle levitettiin neljä tonnia kipsiä hehtaarille syksyisin puintien jälkeen kolmena vuotena 2018–2020.

Kipsi liukenee peltoon, jolloin muodostuu mikromuruja, selostaa tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.

– Ne vähentävät maa-aineksen ja fosforin valumista vesistöön.

Aluksi näytti siltä, ettei kipsillä ollut vaikutusta fosforin määrään.

Kertakäsittely kipsillä toimii Valkaman mukaan 4–5 vuotta.

Kun eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät, valumavedet kirkastuvat, mikä hidastaa vesistöjen rehevöitymistä.

Suurin osa kokeilusta käytetystä kipsistä oli Valkaman mukaan fosforihappotuotannon ohessa syntynyttä kierrätyskipsiä. Luomutiloilla käytettiin luonnonkipsiä.

Kipsin vaikutuksia tutkittiin Nurmijärvellä Lepsämänjoen valuma-alueella automaattisen veden laadun seurannan ja vesinäytteiden avulla.

– Aluksi näytti siltä, ettei kipsillä ollut vaikutusta fosforin määrään, mutta 1,5 vuoden kuluttua fosforin määrä pieneni 30 prosentilla, Valkama mainitsee.

Kipsikäsittely vähentää kokeilussa tehtyjen laskelmien mukaan Vantaanjokeen ja sitä kautta Suomenlahteen huuhtoutuvaa fosforikuormaa 9 500 kiloa ja kiintoainekuormaa 4 000 tonnia eli neljä miljoonaa kiloa vuosina 2018–2025.

Kipsin kaloille aiheuttamia mahdollisia vaikutuksia selvitettiin mädinhaudontakokeiden ja sähkökoekalastuksen avulla. Kipsikäsittelyllä ei havaittu olevan vaikutuksia kalastoon.

Vantaanjoen kipsikokeilun toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus.

Kokonaisbudjetti lahjoituksena tullut kierrätyskipsi huomioon ottaen oli noin 1,4 miljoonaa euroa.

Kokeilussa käsiteltiin kipsillä yli 3 600 peltohehtaarilla. Kipsiä levitettiin 4 000 kiloa hehtaarille.

Kipsillä on pitkä historia maanparannuksessa ja Australiassa myös vedenparannuksessa. Suomessa sitä ei varmuuden vuoksi suositella pohjavesialueille.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut