Koulutus: Oppivelvollisuuden laajentuminen tuo kunnalle uusia velvoitteita ja haasteita.
Nurmijärven kunta on uuden haasteen edessä, kun eduskunta päätti joulun alla oppivelvollisuuden laajentamisesta.
Laajennus tarkoittaa käytännössä sitä, että oppivelvollisuusikä nousee 17 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Samalla tänä vuonna peruskoulunsa päättäville nuorille tulee velvollisuus hakea toisen asteen koulutukseen joko lukioon, ammatilliseen koulutukseen tai näiden väliin sijoittuvaan jatko-opiskeluvalmiuksia vahvistavaan nivelvaiheen koulutukseen. Jokaiselle oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle pitää myös löytyä opiskelupaikka.
Nurmijärven kunnan sivistysjohtaja Tiina Hirvosen mukaan kunnalle tämä tarkoittaa sitä, että kesällä tulee tarjota aikaisempaa enemmän oppilaanohjausta niille peruskoulunsa päättäville, jotka eivät saa suoraan paikkaa toiselle asteelle.
Kunnalle kuluja tulee myös siitä, että koulutuksen järjestäjä maksaa jatkossa lukiolaisten tarvitsemat oppikirjat ja muut materiaalit sekä esimerkiksi vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat ja ylioppilaskokeet.
Käytännössä muutos ei ole niin iso, miltä se kuulostaa. Nykyisinkin lähes kaikki peruskoulun päättäneet ovat jatkaneet toiselle asteelle.
Viime keväänä peruskoulun päättäneestä ikäluokasta noin 98 prosenttia sai opiskelupaikan lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa kevään yhteishaussa. Lopuista osa sai opiskelupaikan kesällä varasijalta, jatkuvan haun kautta tai muista koulutuksista, esimerkiksi erityisoppilaitoksista tai perusopetuksen jälkeisistä valmentavista koulutuksista.
Hirvosen mukaan myös Nurmijärvellä peruskoulun oppilaissa on ollut yksittäisiä oppilaita, jotka eivät ole hakeutuneet jatko-opintoihin.
– Yleensä tähän on ollut syynä se, että heiltä puuttuu joitakin perusopetuksen suorituksia tai että he ovat hakeutumassa lisäopetukseen tai Valma-koulutukseeen. Ilman opiskelupaikkaa on jäänyt yksittäisiä oppilaita, Hirvonen kertoo.
Mutta vaikka lähes kaikki ovat jo nykyisin löytäneet peruskoulun jälkeen jatko-opintojen pariin, niin ongelmana on ollut opintojen keskeytyminen toisella asteella. Nurmijärven osalta tilastoa ei ole saatavissa, mutta Tilastokeskuksen mukaan jokaisessa ikäluokassa noin 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa. Esimerkiksi lukuvuonna 2017–18 lukioissa keskeyttämisprosentti oli 3,2 ja ammatillisessa koulutuksessa 8,7.
Opetuspäällikkö Kati Luostarisen mukaan Nurmijärven lukiossa keskeyttämisiä pyritään välttämään sillä, että lukiossa on panostettu lainmukaiseen opinto-ohjaukseen ja erityisopetukseen.
– Samoin opiskelijahuollon tukea pyritään suuntaamaan sitä tarvitseville opiskelijoille.
Myös peruskoulunsa päättäville nuorille pyritään nyt keväällä jatko-opintoja mietittäessä järjestämään tukea oppilaanohjauksen muodossa.
Lisäresursseja ei tälle keväälle toki tule, vaikka oppivelvollisuuden laajentaminen koskettaa nyt ensimmäistä ikäluokkaa. Oppivelvollisuuden laajentamisesta tuleviin kustannuksiin esitetään määrärahoja vasta lisätalousarvioesityksessä. Tämä johtuu siitä, että päätös asiasta tehtiin eduskunnassa vasta kunnan marraskuisen talousarviokäsittelyn jälkeen.
Luostarisen mukaan perusopetuksen oppilaanohjauksen resursseja arvioidaan koko ajan ja tarvittaessa niihin esitetään muutoksia.
– Nyt olemassa olevaa oppilaanohjauksen resurssia suunnataan oppilaiden tarpeiden mukaisesti, siten että kaikkia oppilaita tuetaan jatko-opintoihin hakeutumisessa heidän tarvitsemallaan tavalla.