Henkilökunnan väliset kontaktit töissä ja vapaa-ajalla aiheuttavat riskin koronatartunnalle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa.
Helsingin yliopistollisessa sairaalassa tehdyn tutkimuksen mukaan eniten tartuntoja löytyi niillä osastoilla työskenteleviltä, joissa ei ollut koronaa sairastavia potilaita, mutta joiden työntekijät olivat kokoontuneet töiden jälkeen yhteiseen tilaisuuteen.
Tutkimuksessa Husin hoitohenkilökunnasta 3,3 prosenttia sairasti covid-19 -taudin sen ensimmäisen aallon aikana.
Koronavirustartuntoja löytyi tehohoito-osastoilla koronaviruspotilaita hoitaneilta vain yhdeltä henkilöltä eli 0,9 prosentilta, kun taas koronaa sairastavien vuodeosastoilla työskennelleillä tartuntoja oli kahdeksalla henkilöllä eli 9,1 prosentilla.
Eron syynä voi tutkijoiden mukaan olla muun muassa se, että teho-osastolla työskentelevillä on koko työajan täysi suojaus ja heidän kontaktinsa muuhun henkilökuntaan voi työaikana olla muita vähäisempää.
Vuodeosastoilla esimerkiksi potilaan seurantatiedot kirjataan yleensä osaston kansliassa, missä on muutakin henkilökuntaa, kun taas teho-osastoilla kirjaaminen tapahtuu suojattuna potilaan luona.
– Henkilökunnan keskinäiset kontaktit voivat olla tartuntariski eli turvaväleistä tulee huolehtia. Työpaikalla ja työajan ulkopuolella on kanssakäymistä syytä rajoittaa koronapandemian aikana, kertoo tiedotteessa ylilääkäri, professori Anu Kantele Husin Infektiosairauksien yksiköstä.
Kaikilla koronavirustartunnan saaneilla oli oireita, mutta ne olivat yhtä tapausta lukuun ottamatta lieviä. Selkeimmin erottuivat haju- ja makuaistin menetys. Muita oireita olivat lihassärky, väsymys, kuume ja painontunne rinnassa. Monet oireet olivat samankaltaisia kuin muilla hengitystieinfektioista kärsivillä.
– Käytäntömme, että vain oireiset testataan, vaikuttaa hyvältä, sillä aiemmin tunnistamattomia tapauksia ei juuri löytynyt, Anu Kantele sanoo.
Tutkimukseen osallistui 1 095 Husin henkilökunnan jäsentä: lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, osastosihteereitä ja laitoshuoltajia työympäristöistä, jotka kattoivat sekä vähäisen että suuren koronatartunnan riskin.
Toisessa tutkimuksessa kartoitettiin hoitohenkilökunnan altistumista koronavirustartunnoille työ- ja vapaa-ajalla.
Mukana oli 866 Husin sairaanhoitajaa, kätilöä ja lääkäriä. He vastasivat viime heinäkuussa kyselyyn mahdollisista oireistaan, työstään, altistumisestaan koronavirukselle sekä suojautumisestaan. Kaikki, joilla oli oireita, testattiin.
Osallistuneista 41 henkilöllä oli koronavirustartunta tai sen vasta-aineita. Heistä 22 oli todennäköisesti saanut tartunnan työpaikallaan, 15 työpaikan ulkopuolella ja 4 tapausta jäi epäselväksi.
Noin puolet sairastuneista eli 21 henkilöä oli saanut koronavirustartuntansa toiselta henkilökunnan jäseneltä, ja näistä tartunnoista puolet oli henkilökunta saanut vapaa-ajallaan.
– FFP2 tai FFP3 -tason hengityssuojaimet ja muu suojavarustus estävät tartuntoja. Potilailta henkilökunnalle siirtyneitä tartuntoja havaittiin vähän, mutta henkilökunnan väliset kontaktit vaikuttavat olevan suurin riski niin työpaikalla kuin vapaa-ajallakin, toteavat tutkijat Enni Sanmark ja Lotta Oksanen tiedotteessa.