Uusia asuntoja on valmistunut pääkaupunkiseudulle viimeksi kuluneen vuoden aikana ennätystahtiin, selviää Helsingin seudun kauppakamarin tänään keskiviikkona julkaistusta toimialakatsauksesta. Pääkaupunkiseudulle valmistui lokakuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä lähes 18 500 uutta asuntoa.
– Väestömäärän kehitykseen verrattuna asuntoja tuotetaan nyt enemmän, ja se on erittäin hyvä, sanoi Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen keskiviikkoaamuisessa julkistustilaisuudessa.
Asuntoja on valmistunut paljon myös pääkaupunkiseutua ympäröivissä niin sanotuissa Kuuma-kunnissa. Väkilukuun suhteutettuna asuntoja valmistui eniten Sipoossa, Kauniaisissa, Vantaalla ja Järvenpäässä.
– Sen sijaan Espoossa ja Vantaalla, joissa asuntotuotanto on ollut edellisinä vuosina erittäin vilkasta, valmistuneiden asuntojen määrä on vähentynyt, sanoo Lahtinen tiedotteessa.
Lahtisen mukaan asuntojen rakennusluvat nousivat huipputasolle vuonna 2017, mutta ovat kääntyneet sen jälkeen laskuun. Lasku on kuitenkin hidastunut vuosina 2019 ja 2020. Aloitettujen asuntojen käyrä on ollut loivempi ja vuonna 2020 määrä kääntyi nousuun.
Valmistuneiden asuntojen määrä on seurannut aloituksia viipeellä, ja vuosina 2019 ja 2020 määrä on ollut huipputasolla.
Rakentamista hidastaa tällä hetkellä sekä Rambollin kiinteistöjen ja rakentamisen maajohtajan Juha Valtarin että Kojamon liiketoimintajohtajan Ville Raition mukaan tonttimaan saatavuus. Valtari nosti esiin myös tonttimaan hinnan ja Raitio sen, että kaupungit pitävät yhä tiukemmin kiinni maan omistuksesta, jolloin tonttivuokra on jatkuvana ja yleensä noususuhdanteisena kuluna taloyhtiöille.
Uudet asunnot ovat yhä pienempiä: Vuonna 2014 keskikoko oli vielä 77 neliömetriä, mutta vuonna 2020 enää 57 neliömetriä.
Kojamon Raition mukaan toimialakatsauksesta selviävän trendin taustalla on kotitalouksien koon jatkuva pienentyminen. Asuntotarjonta siis vastaa muuttuvaan kysyntään.
Vahva trendi uudisrakentamisessa on myös pyrkimys hiilineutraaliuteen.
– Vihreä rakentaminen tulee. Kaikki, mitä käytetään, on mahdollisimman ekologista, sanoi Rambollin Juha Valtari toimialakatsauksen julkistustilaisuudessa.
Hän kertoi, että esimerkiksi Malmin lentokentälle suunnitelluissa asunnoissa on mietitty tarkkaan eri skenaarioita eri lämmitysmuodoilla.
Ville Raitio kertoi, että Kojamo tavoittelee nollaenergiarakentamista ja tällaisia taloja on myös tehty viime vuosina. Myös korjausrakentamisessa pyritään parantamaan energiatehokkuutta ja energiantuotannossa suositaan nollahiilisiä tuotantomuotoja.
Myös älyteknologia tekee Valtarin mukaan nyt vahvasti tuloaan asuntoihin.
– Pitäisi aina muistaa, kenelle koteja tehdään. Teemme ihmisille koteja, niiden pitää olla terveellisiä ja turvallisia. Pidetään pieni ihminen ja perhe mielessä myös rakentamisen maailmassa, Valtari sanoi.
Toimialakatsauksessa tarkasteltiin myös Helsingin seudun suhdannekuvaa.
Alueen tuotannon lasku jatkui viime vuoden heinä-syyskuussa edelleen edellisvuoteen verrattuna.
Myös seudun työllisten ja työpaikkojen määrät laskivat edelleen.
– Emme tiedä, mitkä ovat pitkäaikaiset vaikutukset. sanoi Markku Lahtinen julkistustilaisuudessa.
Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on laskenut vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä edelliseen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna kuusi prosenttia. Luvuissa näkyy se, että Helsingin seudun yritykset painottuvat palvelualalle. Erityisen hankala tilanne on matkailu- ja ravitsemusalalla.
Sen sijaan teollisuus ja rakentaminen ovat pärjänneet korona-aikana odotettua paremmin, mainitsi Markku Lahtinen.
Kauppakamarin pitkin viime vuotta tekemissä mittauksissa on selvinnyt, että konkurssin uhka on lisääntynyt monissa pääkaupunkiseudun yrityksissä. Tuoreimmassa mittauksessa yrityksistä 27 prosenttia ilmoittaa, että riski on kasvanut.