Tuleeko hulevesimaksu? Miksi rakennuslupia ei heru? Voisiko Nurmijärvi-lisää korottaa? Lue 25 kysymystä ja vastausta Nurmijärven säästösuunnitelmista

Haasteellisessa taloustilanteessa oleva Nurmijärven kunta hakee nyt säästöjä monilta osa-alueilta. Erik Siekkinen
Riikka Jokinen

Riikka Jokinen

Tuleeko kuntalaisille hulevesimaksu? Miksi haja-asutusalueille ei heru rakennuslupia? Miten siivoamisesta säästäminen vaikuttaa koulujen sisäilmaan? Säästetäänkö väärästä paikasta, jos perusopetuksen tuntikehystä leikataan? Millaisia säästöjä yksityistieuudistus on tuonut?

Muun muassa näitä ja monia muita kysymyksiä esitettiin Nurmijärven kunnan tiistaina 12. tammikuuta kuntalaisille järjestämässä NUUKA-infossa. Infossa kuultiin myös kunnan taloustilanteesta sekä NUUKA toimenpidesuunnitelmasta 2021–2025. Nurmijärven kunnanhallitus käsittelee suunnitelmaa maanantain kokouksessaan.

Suunnitelma sisältää lukuisia eri säästötoimenpiteitä, jotka toteutuessaan vaikuttavat kunnan työntekijöihin, lapsiperheisiin, kouluikäisiin, autoilijoihin, liikkujiin, rakentajiin ja moniin muihin.

Lue alta, mitä kaikkea kuntalaiset kysyivät säästöistä ja mitä virkamiehet vastasivat.

Nurmijärven kunnanhallitukselle esitetään kunnallisveronkorotusta 20,25 prosenttiin. Onko verojen kiristäminen välttämätöntä Nurmijärvellä?

Talousjohtaja Ville Rajahalme: Olemme rakentaneet talouden sopeuttamisen kokonaisuuden kolmen osa-alueen varaan. Sopeutuksia on palvelutuotannon puolella ja investoinneissa sekä veronkorotus. Jos veronkorotus jätettäisiin pois, niin sopeutuspaineet kasvaisivat palvelutuotannon ja investointitalouden puolella.

Esitetyn veroratkaisun vaikutukset verotuottoihin ovat noin neljä miljoonaa euroa vuodessa. Jos se otettaisiin pois sopeutuskokonaisuudesta, niin sen kattaminen muilla keinoilla olisi äärettömän hankalaa.

Heijastuuko verotusaste kuntaan muuttoon tai kunnasta poismuuttoon?

Ville Rajahalme: Nurmijärvellä on tällä hetkellä kilpailukykyinen veroaste, kun verrataan valtakunnan tasoon. Vaikka vähän kiristäisimme verotusta, olisimme edelleen kilpailukykyisellä tasolla. Jos verrataan muuta Keski-Uuttamaata, niin tälle vuodelle muun muassa Järvenpää, Hyvinkää ja Mäntsälä ovat päättäneet veronkorotuksista. Korotuksen myötä Nurmijärvi olisi näiden kuntien tasolla. En usko, että Nurmijärvellä olisi vaikutusta elinvoimaan, vaikka verotusta tarkistettaisiin. Olisimme edelleen kilpailukykyisellä tasolla.

Tarvitseeko kunnan taloutta tasapainottaa, kun valtio korvaa koronasta aiheutuneet tappiot?

Ville Rajahalme: Kyllä täytyy tasapainottaa koronatuista huolimatta. Koronatuet ovat voimassa vuoden 2021 loppuun. Ensi vuodesta alkaen siis koronatuet nykytiedon valossa häviävät ja meille jää edelleen tulojen ja menojen välinen rakenteellinen ongelma.

Miksi Nurmijärvi suunnittelee kotihoidontuen kuntalisän lakkautusta?

Sivistysjohtaja Tiina Hirvonen: Tämä on haastava asia, kun arvioidaan kotihoidontuen kuntalisää ja sen vaikutuksia. Olemme hakeneet toimenpidesuunnitelmaan ei-lakisääteisiä palveluita, jotta voisimme turvata lakisääteiset palvelut. Sen takia kuntalisä on noussut mukaan toimenpidelistalle. Haasteena tässä on se, mikä vaikutus kuntalisällä on. Emme pysty arvioimaan, tuleeko lapsia lisää hoitoon vai ei.

Eikö kotihoidontuen kuntalisää kannattaisi ennemminkin päiväkotien korkean täyttöasteen alueilla lisätä, jotta lapsia ei vietäisi niin paljoa päivähoitoon?

Tiina Hirvonen: Meidän pitäisi selvittää kyselyjen avulla perheiltä, miten heillä olisi aikomus toimia ja ennakoida, mitä tapahtuisi, jos korottaisimme kuntalisää. Tämän hetken arvio on, että päivähoito on kalliimpaa kuin mitä maksamme kuntalisää alle kolmevuotiaista. Se on selkeä kuva. Meillä ei kuitenkaan ole selvitystä siitä, minkälaiset vaikutukset kuntalisällä on päivähoitoon hakeutumiseen.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa on esitetty alkuluokkien erillisavustuksen poistamista. Eikö säästö ole ristiriidassa alkuluokkatoiminnalle asetettujen tavoitteiden kanssa?

Tiina Hirvonen: Kyllähän tämä asettaa haasteita alkuluokkatoiminnalle. Joudumme miettimään, mitkä keinot meillä on saada lisättyä alkuluokkatoimintaa. Ehkä joudumme aloittamaan alkuluokat suoraan 0–2-rakenteella ( esiopetuksen ja perusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokan oppilaat), kun alkuperäinen tavoite oli, että voisimme siirtyä joustavasti 0–1-rakenteella (siopetuksen ja 1. vuosiluokan oppilaat) alkuluokkatoimintaan.

Miksi jälleen kerran esitetään vapaaehtoisen A2-kielen opetuksen lakkauttamista?

Tiina Hirvonen: Ymmärrän, että tämä varmasti pohdituttaa kuntalaisia, miksi tämä kertaalleen hylätty esitys on tuotu uudelleen mukaan. Listalle on haluttu nostaa ei-lakisääteisiä toimintoja, jotta saisimme turvattua lakisääteiset palvelut mahdollisimman hyvin.

Miksi olette poistamassa painotetun opetuksen?

Tiina Hirvonen: Samalla tavalla kuin A2-kieli, painotettu opetuskaan ei ole lakisääteistä toimintaa.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa on esitetty perusopetuksen tuntikehyksen leikkaamista 75 tunnilla. Säästetäänkö väärästä paikasta, jos tuntikehystä leikataan?

Tiina Hirvonen: Hyvä kysymys. Voi olla, että säästetään väärästä paikasta. Koulutuspalveluissa suurimmat menot kohdistuvat henkilöstöön. Jos halutaan säästää henkilöstömenoista, niin silloin täytyy pienentää tuntikehystä.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa on esitetty aikuisten liikuntasalien käyttömaksujen korottamista. Vähentäisikö korotus liikkumista ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia?

Tiina Hirvonen: Vuonna 2016 on edellisen kerran korotettu liikuntasalien maksuja aikuisten osalta. Arvio on se, että salien käyttömäärä ei tulisi pienenemään ja sitä kautta sillä ei olisi vaikutusta hyvinvointiin. Lasten ja nuorten osalta salit ovat ilmaisia.

Aleksia-liikelaitoksen osalta selvitetään siivouksen laatutason laskemista kouluissa. Mikä vaikutus siivouksesta säästämisellä olisi koulujen sisäilmaan?

Aleksia-liikelaitoksen palvelujohtaja Anu Savander-Hämäläinen: Ryhdymme vasta tekemään selvitystä. Tavoitteena on käydä läpi kaikki tilat, mitä meillä kouluissa on ja mitä siivoustehtäviä tällä hetkellä tehdään. Selvityksessä tullaan todennäköisesti tarkastelemaan tilat uudelleen ja mietitään, pystyttäisiinkö joitain tiloja siivota harvemmin tai joillain toisilla menetelmillä. Siivous on yksi tekijä sisäilma-asiaan. Siivouksella pystytään vaikuttamaan ja ylläpitämään tilojen kuntoa, mutta se ei ole ainoa tekijä.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa on esitetty myös Monikon opistojen vuokra-avustusten lakkauttamista. Kannatan ja ehdotan Monikon tiloihin uudelleenkäyttösuunnitelmaa.

Tekninen johtaja Jouko Lehtonen: Tilat on tehty varta vasten heidän tiloikseen. Jos tilat halutaan osoittaa muuhun käyttöön, niin ne vaativat todennäköisesti muutostöitä, joista tulee kustannuksia. Tämä on kuitenkin ilman muuta asia, joka täytyy tutkia tarkemmin, mutta siinä vaiheessa tulee olla myös näkemys siitä, mikä tilojen käyttötarkoitus olisi.

Nurmijärven kunta on siirtänyt yksityisteiden tienhoidon tiekunnille. Kuinka suuret säästöt tällä on saatu aikaiseksi verrattuna edellisvuosiin ja mitä tapahtuu kunnan yksityisteitä hoitaneelle kalustolle ja henkilöstölle?

Jouko Lehtonen: Nyt käytössä on uusi menettelytapa eli yksityisteitä tuetaan suorilla avustuksilla. Arviona on, että kun tiekunnat vastaavat itse tien ylläpidosta, niin kaikki tiehen kohdistuvat toimenpiteet ovat varmasti oikea-aikaisia, hyvin harkittuja ja oikeassa laajuudessa tehtyjä. Tällöin todennäköisesti kustannukset tulevat alenemaan verrattuna siihen, mitä tietyn tien kunnossapito on aikaisemmin maksanut.

Pitkässä juoksussa avustusjärjestelmän laajuudesta riippuu se, tuleeko tästä säästöä kunnalle. Tämä järjestelmä, joka on valtuuston hyväksymä, johtaa kuitenkin todennäköisesti tänäkin vuonna jonkin verran alhaisempaan kustannustasoon.

Aiemmin yksityisteiden hoidosta noin 85 prosenttia on hoidettu aliurakointina puitesopimusurakoitsijoiden kautta. Kunta on itse omalla kalustollaan ja omalla henkilöstöllään hoitanut noin 15–20 prosenttia teiden kunnossapidosta. Kunnan omalle kalustolle on yhä käyttöä muissa tehtävissä ja kohteissa. Henkilöstöön tällä on yhden henkilötyövuoden vaikutus. Jatkossa jää täyttämättä yksi kunnossapitotyöntekijän vakanssi.

Heikentävätkö NUUKA-toimenpiteet katujen ja teiden kuntoa vaaralliseen tilaan?

Jouko Lehtonen: Alikuntoa ei saa olla, tien pitää olla liikennöitävä ja turvallinen. Esimerkiksi liukkaudentorjunnassa ei kauheasti ole pelivaraa. Lähinnä toimenpiteet liittyvät siihen, että mietimme, mikä on esimerkiksi lumenaurauksen suhteen liikkeellelähtöraja. En näe, että vaarantaisimme NUUKA:n kautta liikenneturvallisuutta.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa on esillä uusien kunnallisten maanläjitysalueiden käyttöönotto vuoteen 2025 mennessä. Pilaavatko maanläjitysalueet kunnan luonnon ja viihtyisyyden?

Jouko Lehtonen: Missään tapauksessa luontoa ei saa pilata, se on lähtökohta. Maanläjityspaikan suunnittelu ja sijaintipaikan löytäminen on pitkä prosessi. Meidän arviomme on, että saisimme sen viidessä vuodessa läpi. Maanläjitysalue vaatii ympäristöluvan ja siinä yhteydessä arvioidaan vaikutukset muun muassa luontoon, kasvillisuuteen, pohjaveteen, eläimistöön, ihmisiin ja muihin tekijöihin. Paikan löytäminen on varmasti hyvin haasteellista, mutta kun se löytyy, niin se on sellainen, että haittavaikutukset ovat vähäiset.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa on esillä myös uudistuneen lain määrittelemä hulevesivastuu kunnalle ja hulevesimaksujen käyttöönotto vuoden 2022 aikana. Tuleeko hulevesimaksuista rasite kuntalaisille?

Jouko Lehtonen: Ne ovat tällä hetkellä rasite kuntalaisille, koska huleveden hallinnasta aiheutuvia kustannuksia ei ole kohdistettu sinne, mistä ne aiheutuvat. Jos tässä päädytään sellaiseen ratkaisuun, että jonkinlainen kustannusosuus tulee myös sille taholle, kenen puolesta hulevedet syntyvät, niin se vähentää kaikkien kuntalaisten verovaroin kustannettua maksuosuutta. Tämän vuoden aikana selvitetään, kuinka laajassa määrin on perusteltua lähteä kohdistamaan hulevedestä aiheutuvia kustannuksia hulevesimaksun myötä lähtöpisteeseen. Nyt kohdistus on nolla prosenttia, mutta onko se jatkossa 100 prosenttia, niin se jää nähtäväksi.

Miksi kunta aikoo luopua virkistyskohteista, kuten Porkkalan mökistä?

Jouko Lehtonen: Nämä ovat kohteita, joista aiheutuu kunnalle kuluja. Kohteet on nostettu mukaan NUUKA-toimenpideohjelmaan, koska ne eivät ole millään muotoa lakisääteistä toimintaa.

Jätetäänkö kunnan liikunta-alueet ja puistot hoitamatta säästötoimenpiteiden myötä?

Jouko Lehtonen: Missään tapauksessa ei jätetä hoitamatta. Teemme liikunta- ja viheralueilla palveluverkkotarkastelua, jossa arvioidaan muun muassa se, miten kyseiset paikat sijaitsevat suhteessa käyttäjiin ja paljon käyttäjiä on. Tarkastelu saattaa johtaa siihen, että vilkkaiden paikkojen ylläpito ja laatutaso paranee. Toisaalta taas, jos meillä on kohde, jossa on hyvin vähän käyttäjiä, niin siellä on mahdollista alentaa ylläpidon tasoa tai luopua kohteesta kokonaan ja katsoa, olisiko se kuntaa paremmin palveleva jossain muussa käyttötarkoituksessa esimerkiksi siten, että lähtisimme muuttamaan aluetta kaavallisesti.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa esitetään rakennuslupamaksujen korotusta 2,5 % vuosittain. Voiko niitä yhä muka korottaa?

Jouko Lehtonen: Rakennuslupamaksut ovat alhaalla verrokkeihin verrattuna. Isot kunnat, kuten Helsinki, ovat selvästi pitkällä yläpuolella hintatasossa. Hyvinkäälläkin korkeammat hinnat. Muissa naapurikunnissa hinnat pikkasen alle tai samaa tasoa kuin meillä. Olemme kuitenkin lähellä hyvää keskitasoa. Se tarkoittaa sitä, että rakennuslupamaksuja on mahdollista korottaa.

Miksi haja-asutusalueille ei heru rakennuslupia?

Jouko Lehtonen: Meillä on käynnissä selvitystyö tähän liittyen. Poliitikoista koostuva työryhmä selvittää kaavoituksen ja maankäytön kehittämismahdollisuuksia. Siihen yhtenä merkittävänä osana kuuluu se, millaisilla linjauksilla haja-asutusalueille tullaan rakennuspaikkoja jatkossa kohdistamaan. Työryhmän raportti valmistuu tämän kevään aikana. Siitä tulee pohjaa sille, kuinka Nurmijärvellä jatkossa toimitaan ja se voi tuoda muutoksia nykyiseen käytäntöön.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa esitetään Kissankellon uima-allasavustuksen lakkauttamista. Miten lakkautus vaikuttaisi kuntalaisten hyvinvointiin?

Hallintojohtaja Katja Vuorinen: Uima-allasavustus on herättänyt paljon huolta kuntalaisten keskuudessa. Kyse on harkinnanvaraisesta avustuksesta ja siksi sitä NUUKA-ohjelman yhteydessä arvioidaan. Se, miten mahdollinen avustuksen lakkautus vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin, onkin hyvä kysymys. Riski on olemassa, että kunnan tuen lakkauttaminen johtaa koko uima-allastoiminnan sulkemiseen. Jos näin kävisi, niin kyllähän se kuntalaisten palveluita heikentää ja voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin.

Jos Kissankellon uima-allasavustus halutaan lakkauttaa, niin miten Rajamäen uimahalli?

Katja Vuorinen: Rajamäen uimahalli on kunnan tytäryhtiö. Tämän vuoden aikana teemme omistajapoliittista ohjelmaa ja arvioimme kunnan konserniomistuksia ja siinä yhteydessä keskustellaan Rajamäen uimahallin tilanne. Uimahalliasia konserniyhtiönä on tulossa tämän vuoden aikana käsittelyyn.

Voisiko kunta saada tuloja konserniomistuksia myymällä?

Katja Vuorinen: Kyllä kunta voi saada tuloja siitä, jotta konserniomistuksia myydään kokonaan tai osittain tai jos tehdään konserniomistuksiin uudelleenjärjestelyjä. Talouden tasapainottamisen kannalta nämä olisivat kuitenkin kertaluontoisia tuloja.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa esitetään osallistuvan budjetoinnin lopettamista. Miksi?

Katja Vuorinen: Osallistava budjetointi on tämän vuoden tauolla, määrärahaa ei jaeta. Tarkoitus on tämän vuoden aikana miettiä osallistavan budjetoinnin kehittämistä ja sitä, mikä toimintamalli jatkossa sen osalta Nurmijärvellä olisi. Toimintamalli voisi olla esimerkiksi sen tyyppinen, että sitä tehdään kunnan olemassa olevan toiminnan sisällä. Osallistavaan budjetointiin mietitään siis kokonaan uusi toimintamalli.

NUUKA-toimenpidesuunnitelmassa selvitettävänä asiana on kunnallisen pysäköinninvalvonnan käyttöönotto. Millaisia tuottoja kunta kuvittelee saavansa pysäköintimaksuilla?

Katja Vuorinen: Pysäköinninvalvonnan tarkoituksena ei ole ensisijaisesti taloudellinen lähtökohta vaan ennemminkin puuttua pysäköinnin ongelmapaikkoihin. Eivät pysäköintimaksut kunnalle kultakaivos olisi vaan ennemminkin niillä pystyttäisiin kattamaan ne menot, joita pysäköinninvalvonnasta aiheutuu ja jäämään pikkuisen plussan puolelle.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut