Pitkä säästölistä kunnanhallituksen käsittelyyn – kunnanjohtaja esittää NUUKA-suunnitelman hyväksymistä ja veronkorotusta

Nurmijärven kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme kertoo, että vuoden 2020 tilinpäätösennuste on parantunut merkittävästi koronatukien seurauksena. Riikka Laine
Riikka Jokinen

Riikka Jokinen

Nurmijärven kunnanhallitus käsittelee maanantaina Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) toimenpidesuunnitelmaa 2021–2025 ja sopeutettua investointisuunnitelmaa 2021–2019.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelän pohjaesityksessä esitetään kunnanhallitukselle, että palvelutuotannon sopeutukset tehtäisiin NUUKA:n toimenpidesuunnitelman mukaisesti, investointeja sopeutettaisiin 132 miljoonalla eurolla aikavälillä 2021–2029 ja kunnallisveroprosenttia nostettaisiin vuodesta 2022 lähtien 0,5 prosenttiyksikköä.

Toimenpidesuunnitelmaan sisältyvät muun muassa vapaaehtoisen A2-kielen opetuksen ja painotetun opetuksen lakkauttaminen, Monikon opistojen vuokra-avustusten ja Kissankellon uima-allasavustuksen lakkauttaminen, perusopetuksen tuntikehyksen leikkaaminen, kotihoidontuen kuntalisän lakkauttaminen, rakennuslupamaksujen korottaminen ja yksityistiemäärärahan vähentyminen (NU 21.11.20).

Investointien kokonaismäärä on pohjaesityksessä noin 322 miljoonaa euroa aikavälillä 2021–2029, eli keskimäärin 36 miljoonaa euroa vuodessa.

Nurmijärven lautakunnat käsittelivät NUUKA-toimenpidesuunnitelmaa viime syksyn kokouksissaan. Sivistyslautakunta ja hyvinvointilautakunta esittivät lausunnoissaan useita muutoksia toimenpidesuunnitelmaan. Kunnanhallituksen pohjaesityksessä näitä muutoksia ei kuitenkaan ole huomioitu.

– Olemme käyneet huolellisesti kaikki kannanotot ja lausunnot läpi ja tulleet siihen tulokseen, että esitämme taloustilanteesta johtuen laajasti eri toimenpiteitä. Toimenpidesuunnitelmasta ei ole varaa jättää mitään pois, sillä taloustilanne on huono, Nurmijärven kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme toteaa.

Lautakuntien lausunnoissa oli nostettu myös esille tarve toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin syventämiselle.

– Saimme lisävalmisteluaikaa päätöksenteon siirtämisestä tammikuulle, jonka puitteissa toteutimme erillisen moniammatillisen ennakkovaikutusten arviointiprosessin tiettyihin toimenpiteisiin loppuvuoden aikana, Rajahalme sanoo.

NUUKA:n toimenpidesuunnitelman taustalla on kunnan taloustilanne.

Rajahalmeen mukaan kunnalla on velkaa tällä hetkellä noin 203 miljoonaa euroa. Talousennusteessa vuoden 2029 lainakanta olisi ilman sopeutuksia yli 500 miljoonaa euroa.

Tilikausilta 2018 ja 2019 on puolestaan kertynyt alijäämiä yhteensä noin 28 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 tilinpäätösennuste on kuitenkin parantunut osavuosikatsauksista merkittävästi ja tulosennuste on alkuperäisen talousarvion tasolla, noin seitsemän miljoonaa euroa ylijäämäinen.

– Parantuneen tulosennusteen taustalla ovat valtion kertaluontoiset koronatuet, noin 13 miljoonaa euroa, Rajahalme selventää ja jatkaa, että tällä tietoa koronatukien maksaminen loppuu tämän vuoden jälkeen.

Ilman koronatukia viime vuosi toteutuisi Rajahalmeen mukaan noin 5–7 miljoonaa euroa alijäämäisenä.

Alijäämäisten vuosien ennustetaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen ilman sopeutuksia, alkaen viimeistään vuodesta 2022.

Mikäli päätökset kunnanhallituksessa ja -valtuustossa tehtäisiin kunnanjohtajan pohjaesityksen mukaisesti, tilikaudet kääntyisivät nykyisen talousennusteen mukaan ylijäämäisiksi viimeistään vuodesta 2022 alkaen.

Rajahalme kuitenkin tietää, että toimenpidesuunnitelmassa on useita kohtia, joista säästäminen askarruttaa päättäjiä ja kuntalaisia.

– Toimenpidesuunnitelmassa on kaikkiaan 121 kohtaa ja kaikki kohdat varmasti aiheuttavat keskustelua ja niin pitääkin. Kohdat ovat aiheuttaneet keskustelua myös kunnan sisällä, hän muistuttaa ja jatkaa:

– Helppoa sopeuttaminen ei missään nimessä ole ja uskon, että asiasta päätetään aikamoisen keskustelun päätteeksi.

Kunnan toiveena on, että päättäjät hyväksyisivät pohjaesityksen sellaisenaan.

– Jos kävisi niin, että toimenpidesuunnitelmasta karsittaisiin useampia taloudellisesti merkityksellisiä toimenpiteitä, niin silloin paine sopeuttamisessa siirtyisi veroratkaisuun ja investointeihin. Talouden haasteet säilyvät, jos sopeutuksia ei tehdä kokonaisuudessaan riittävän kattavasti. Tällöin sopeuttaminen jatkuisi tulevaisuudessa vuodesta toiseen, joka hankaloittaisi toiminnan suunnittelua ja synnyttäisi epävarmuutta pitkänjänteiselle tekemiselle, Rajahalme muistuttaa.

Nurmijärven kunta järjesti kuntalaisille tällä viikolla NUUKA-infon, jossa kuultiin kunnan taloustilanteesta sekä toimenpideohjelman sisällöstä. Lue juttu aiheesta osoitteesta www.nurmijarvenuutiset.fi

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut