THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan eniten viime vuonna laskivat vanhempiensa luona asuvien 18–29-vuotiaiden palkkatulot. Heidän yhteenlasketut palkkatulonsa tippuivat maalis–lokakuussa 7,7 prosenttia edellisvuodesta.
– Nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla heikkenee yleensäkin huonoina aikoina ensimmäisenä. Lisäksi epidemian rajoitukset kohdistuivat korostuneesti sellaisiin palvelualan töihin, joissa monet nuoret aikuiset työskentelevät, sanoo THL:n erikoistutkija Outi Sirniö tiedotteessa.
Lapsiperheiden palkkatulot laskivat keväällä 2020 alkaneen koronaepidemian aikana suunnilleen saman verran kuin muiden työikäisten. THL:n tutkimuksen mukaan lapsiperheiden vanhempien yhteenlasketut palkkatulot olivat maalis–lokakuussa 0,8 prosenttia pienemmät kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna, kun muilla työikäisillä lasku oli 1,2 prosenttia, kerrotaan THL:n tiedotteessa.
Alueittain tarkasteltuna lapsiperheiden vanhempien palkkatulot laskivat erityisesti eteläisessä Suomessa ja kaupunkiseutujen laitamilla.
– Lasten kasvuympäristön taloudellisella epävarmuudella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa. Erot epidemian taloudellisissa vaikutuksissa lapsiperheiden välillä voivat vaikuttaa ylisukupolvisen eriarvoisuuden kehitykseen, etenkin jos epidemia ja siihen liittyvät rajoitukset pitkittyvät, Sirniö toteaa.
Ennen koronaepidemian alkua palkkatulot olivat kehittyneet lapsiperheissä erityisen myönteisesti työmarkkinoilla epävarmemmassa tilanteessa olevissa ryhmissä, kuten matalasti koulutetuilla, ulkomaalaistaustaisilla ja pienituloisilla.
– Epidemian myötä tämä positiivinen ero edellisvuoteen hävisi nopeasti. Aiemman myönteisen kehityksen ja syksyn elpymisen vuoksi maalis–lokakuun keskimääräiset palkkatulot pysyivät kuitenkin vähintään edellisen vuoden tasolla, Sirniö jatkaa.
Koronaepidemiaan liittyviä palkkatulojen muutoksia selvitettiin valtion lisätalousarviossa covid19-tutkimukseen osoitetulla THL:n koordinoimalla rahoituksella. Hankkeessa tarkastellaan myös sosiaaliturvaetuuksien saamista epidemian aikana ja palkkatulojen muutoksia tässä tutkitun ajanjakson jälkeen.
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen väestörekisteritietoihin ja verohallinnon tulorekisterin palkkatietoihin. Epidemian vaikutuksia yrittäjätuloihin ei ole mahdollista tutkia käytettävissä olevalla aineistolla.