Esitys: Nurmijärvi säilymässä osana Keusotea – tuhannen asukkaan aloite ei johtamassa eroon

Kuvituskuva. Riikka Jokinen

Riikka Laine

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä esittää nyt kunnanhallitukselle, ettei Nurmijärvi lähtisi hakemaan eroa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymästä.

Kunta on selvittänyt asiaa, koska nurmijärveläiset asukkaat jättivät marraskuussa kuntalaisaloitteen, jossa kehotettiin kunta irtisanomaan sopimus Keski-Uudenmaan kuntayhtymän kanssa ja ottamaan kunnan alueella toteutettavat sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan itsensä järjestämis- ja toteutusvastuulle. Aloitteen allekirjoitti aloitteentekijöiden lisäksi 1014 henkilöä.

Lisäksi Maiju Tapiolinna (ps.) ja neljä muuta valtuutettua jättivät toukokuussa valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kunnan tulee selvittää, onko kuuluminen Keusoteen kustannustehokkain vaihtoehto järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Nurmijärvellä. Mäkelän esitys vastaa molempiin aloitteisiin.

Esityksen mukaan kunnan ei ole perusteltua irtaantua Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän toiminnasta.

Perusteluissa vedotaan mm. siihen, että kaksi vuotta toimineen kuntayhtymän toiminta ja palvelujen kehittäminen ovat vielä alkuvaiheessa, ja viime vuoden osalta Keusoten toimintaan on vaikuttanut merkittävästi koronatilanne, joka on vaatinut kuntayhtymän resursseja ja osaltaan hidastanut muuta kehittämistyötä.

Keusoten arvioidaan myös hoitaneen esim. koronapandemian hoidon järjestämisen paremmin, mihin yksittäinen kunta olisi kyennyt.

Esityksessä myönnetään haasteiksi kuntayhtymän talouden kehitys, viestinnälliset haasteet, kunnan omistajaohjauksen toimivuus sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuneet muutokset, jotka ovat herättäneet huolta kuntalaisissa. Mäkelän esityksen mukaan kyseisiä haasteita on kuitenkin yhteistyössä Keusoten edustajien kanssa käyty säännöllisesti läpi ja toimivia yhteistyökäytäntöjä pyritään edelleen kehittämään.

Sote-kustannuksista huomautetaan, että sote-menot nousivat jo silloin, kun palvelut olivat kunnan järjestämisvastuulla.

Ja koska sote-palveluiden tarve nousee koko ajan, ovat kunnat edellyttäneet Keusotelta toimenpiteitä kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Tätä varten Keusoten todetaan aloittaneenkin tuottavuusohjelman toteuttamisen, jossa palveluiden painopiste siirtyy raskaista palveluista kevyempiin palveluihin ja että palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisella tavalla eli oma tuotanto ja ostopalvelut arvioidaan. Ohjelman toimenpiteillä tavoitellaan noin 40 miljoonan euron kustannusten alenemaa vuosien 2020–2022 aikana.

Keusoten vuoden 2021 talousarviossa sote-menojen kasvuennuste onkin maltillinen 1,1 % vuoden 2020 tilinpäätösennusteeseen nähden.

Esityksen mukaan on selvää, että tuottavuusohjelman toteuttaminen ja muutokset herättävät huolta kuntalaisten keskuudessa. Siksi esitys linjaa, että palvelutuotannon osalta keskeistä on, että palvelurakenteen ja -toimintatapojen uudistamisesta huolimatta Nurmijärven kunnan asukkaat saavat myös jatkossa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Kuntayhtymän sopeutustoimia arvioitaessa on huomioitava, että myös Nurmijärven kunnan taloudellinen tilanne on heikko ja kunta joutuu tulevina vuosina sopeuttamaan myös omaa toimintaansa. Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin kunnan omana toimintana, niin myös kunnalla olisi vastaava tarve sopeuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa kuin kuntayhtymällä.

Käytännössä Nurmijärvi voisi irtaantui Keusotesta aikaisintaan 31.12.2022, jos päätös tehdään tänä keväänä.

Kunnanjohtaja katsoo kuitenkin esityksessään, että irtaantuminen Keusoten toiminnasta olisi erittäin haasteellinen prosessi.

– Sote-organisaation ja toiminnan rakentaminen vaatisi pitkäaikaista valmistelutyötä muun muassa henkilöstön, järjestelmien ja sopimusten osalta. Sote-palvelujen siirtäminen kuntayhtymälle on vaatinut ison valmistelutyön ja vastaava valmistelutyö jouduttaisiin tekemään palvelujen siirtyessä takaisin kunnan järjestämisvastuulle, jolloin muutoskustannukset nousevat helposti suuriksi, Mäkelä katsoo esityksessään.

Oman haasteensa asiaan tuo kunnanjohtajan mukaan myös valtakunnallinen sote-uudistus.

Hallituksen esityksen mukaan Suomeen muodostettaisiin 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettäisiin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.

Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta. Nurmijärven alueella sosiaali- ja terveyspalvelut järjestäisi jatkossa Keski-Uusimaan hyvinvointialue, joka muodostuisi nykyisestä Keusoten toiminnasta sekä alueen pelastustoimesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävät siirtyisivät hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen.

– Uudistuksessa sote-palvelut irtaantuvat kokonaan kuntien ja kuntayhtymien järjestämis- ja rahoitusvastuulta ja hyvinvointialueiden toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella. Keusoten kannalta hallituksen esitykseen sisältyvä rahoitusratkaisu on ongelmallinen ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haasteita kuntayhtymässä. Vuoteen 2029 mennessä rahoitus vähenee tämänhetkisen arvion mukaan noin 20 miljoonaa, mikä edellyttää kuntayhtymältä lähivuosina merkittäviä ennakoivia ratkaisuja, mm. palveluverkon tarkastelua sekä uusia toimintatapoja, kuten digitalisaation hyödyntämistä.

– Ja kun irtaantuminen tapahtuisi samaan aikaan sote-uudistuksen kanssa, ei käytännössä Nurmijärven kunnan ole siis mahdollista ottaa sote-palveluita enää omalle järjestämisvastuulle, mikäli valtakunnallinen soteuudistus etenee hallituksen esityksen mukaisesti.

Esityksen mukaan Nurmijärven kunnan on nyt perusteltua jatkaa yhteistyötä Keusoten kanssa ja toteuttaa kuntayhtymän omistajaohjausta niin kauan kuin sote-palveluiden järjestämisvastuu on kuntayhtymällä ja rahoitusvastuu kunnalla.

– Soteuudistuksen voimaantulon jälkeen kunnalla ei ole enää nykyisiä mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen Nurmijärven kunnan alueella. Nurmijärven alueen palvelujen kehittämisen kannalta positiivista on se, että mahdollisen soteuudistuksen voimaantullessa Keusote on ehtinyt toimia useamman vuoden ja toteuttaa ennakoiden sote-palveluiden uudistamista yhteistyössä omistajakuntien kanssa.

Samalla Mäkelä kokee esityksessään, että kunnan näkökulmasta on tärkeää, että kunnan edustajat käyttävät kuntayhtymän päätöksenteossa omistajan ääntä – toki Keusoten oman organisaation päätäntävalta huomioiden.

– Kunnan omistajaohjausta on jatkuvasti kehitetty, mutta yhteistyötä ja vuorovaikutusta on edelleen tarpeen lisätä kunnan ja Keusoten välillä jo asioiden valmisteluvaiheessa. Samoin myös Keusoten ja kuntalaisten välistä suoraa vuoropuhelua on tarpeen kehittää. Omistajaohjauksen systemaattiselle toteuttamiselle on keskeistä saada luotua kunnassa toimivat käytännöt. Kunnanhallituksen rooli omistajaohjauksessa on keskeinen samoin kuin kuntayhtymäjohdon ja kuntajohdon säännöllinen yhteistyö.

Mäkelä esittääkin kunnanhallitukselle, että kunta ei eroa Keusotesta, mutta jatkossa kunnan ja Keusoten välistä ennakoivaa vuoropuhelua parannetaan yhteistyön tiivistämiseksi.

Lisäksi hän esittää, että sote-palveluita koskevissa muutostilanteessa kuntalaisille ja asiakkaille varataan riittävät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ennen päätöksentekoa.

Kunnanhallituksen on määrä käsitellä Mäkelän esitystä maanantaina 18.1. Sen jälkeen asia etenee vielä valtuuston päätettäväksi.

Päivitetty 18.1. Juttuun täsmennetty tietojen pohjautuvan kunnanjohtajan esitykseen, ei haastatteluun.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut