Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen yleisin syy työkyvyttömyydelle. Useimmiten työkyvyttömyyseläkkeelle vie masennus.
Hakemukset työkyvyttömyyseläkkeelle kuitenkin vähenivät viime vuonna, tiedottaa vakuutusyhtiö Ilmarinen.
Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilmariseen noin 11 000, mikä oli seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Hakemusten määrä väheni kaikissa ikäryhmissä. Myös ammatillisen kuntoutuksen hakemusmäärä väheni seitsemän prosenttia.
– Työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu näyttää taittuneen, mikä on hyvä uutinen. Viime vuosi oli kuitenkin koronan vuoksi hyvin poikkeuksellinen, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä voida tehdä, Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen sanoo tiedotteessa.
Halosen mukaan hakemusmäärän kutistumiseen vaikutti työttömyysturvan aktiivimallin purkaminen viime vuoden alussa.
– Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan aktiivimalli lisäsi selvästi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää, hän toteaa.
Yleisimmät syyt Ilmarisessa myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä olivat mielenterveyden häiriöt, 34 prosenttia, ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet, 31 prosenttia.
Mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2019 mielenterveyden häiriöt ohittivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä syynä työkyvyttömyydelle.
– Mielenterveyden häiriöt olivat jo toista vuotta peräkkäin suurin diagnoosiryhmä työkyvyttömyyseläkkeissä. Niiden osuus pieneni kuitenkin hieman edellisvuodesta, ja vastaavasti tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kasvoi hieman, Halonen kertoo.
Masennus on yksittäisistä sairauksista yleisin, jonka vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle viime vuonna jäätiin.
Halosen mukaan masennuksen vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä pieneni Ilmarisessa 25 prosenttia edellisvuodesta.
– Erityisesti alle 30-vuotiailla masennuksen perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet vähenivät.
Etätöiden laajeneminen viime vuonna toi monia myönteisiä muutoksia ja tukenut monien työkykyä, katsoo Halonen.
– Toisaalta se hankaloitti monen tilannetta ja aiheutti tutkimusten mukaan motivaation laskua, tylsistymistä ja apatian kokemuksia. Lisäksi työikäisten mielenterveyttä ovat kuormittaneet huoli omasta ja läheisten terveydestä, taloudellinen epävarmuus, lomautukset ja irtisanomiset.
Myös Kelan korvaamat sairauspoissaolot kääntyivät viime vuonna laskuun. Sekä sairauspäivärahaa saaneiden määrä että korvattujen päivärahapäivien määrä vähenivät hieman edellisvuodesta. Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahakausien yleistyminen näyttää ainakin toistaiseksi päättyneen.