Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli voc-yhdisteiden pitoisuudet ovat suomalaisten toimistojen sisäilmassa niin vähäiset, että ne ovat epätodennäköinen syy työpaikkojen sisäilmaongelmiin.
Tällaiseen lopputulokseen päätyi Työterveyslaitoksen tuore tutkimus, jossa mitattiin erilaisten voc-yhdisteiden esiintyvyyttä ja pitoisuuksia erilaisissa toimistotyyppisissä työtiloissa vuosina 2010–2019.
– Sisäilman VOC-mittauksien hyödyllisyyttä pitää harkita tarkasti kohdekohtaisesti ja tilanteen kokonaisarvioon perustuen, sanoo tiedotteessa vanhempi asiantuntija Kaisa Wallenius Työterveyslaitokselta.
Sisäilmaoireilusta usein syytettyjen voc-yhdisteiden lähteitä ovat muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaalit, hajusteet, siivousaineet, tilan käyttäjien toiminnot ja liikenne.
Työterveyslaitos tutki sisäilmaa toimistoissa, kouluissa, päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveysalan toimistotyyppisissä tiloissa. Pääpaino oli voc-yhdisteissä (volatile organic compounds), mutta suppeasti käsiteltiin myös erittäin haihtuvia vvoc-yhdisteitä ja puolihaihtuvia svoc-yhdisteitä. Vvoc-yhdisteistä tarkasteltiin formaldehydin esiintyvyyttä ja pitoisuuksia.
Näytteitä otettiin pääosin rakennuksista, joissa oli epäilty sisäilmaongelmaa.
Tutkimuksen mukaan kaikkien tutkittujen yhdisteiden tavanomaiset pitoisuudet sisäilmassa olivat huomattavasti raja-arvojen alapuolella. Raja-arvoina tutkimuksessa käytettiin eurooppalaisia ja saksalaisia terveysperusteisia raja-arvoja sekä Suomen asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja. Terveysperusteisiin raja-arvoihin ovat vaikuttaneet erilaiset haitalliset terveysvaikutukset, myös muun muassa silmien ja hengitysteiden ärsytys.
Kymmenen vuoden aikana yhdisteiden esiintyvyydessä näkyy tutkijoiden mukaan sekä laskevia että nousevia trendejä.
Esimerkiksi aromaattisia ja alifaattisia hiilivetyjä esiintyy nyt vähemmän kuin aiemmin. Tähän ovat Työterveyslaitoksen mukaan todennäköisesti vaikuttaneet muun muassa rakennusmateriaalipäästöjen väheneminen, siivousmenetelmien ja käytettyjen siivousaineiden kehittyminen sekä vähäpäästöisten polttoaineiden yleistyminen.
Toisaalta aineistossa näkyy myös joidenkin yhdisteryhmien esiintyvyyden kasvua. Tämä voi liittyä rakennus- ja sisustusmateriaalien, hygieniatuotteiden ja siivousaineiden muutoksiin sekä tarkempaan analytiikkaan.
Näin laajaa tutkimusta voc-yhdisteiden esiintyvyydestä ja pitoisuuksista ei Työterveyslaitoksen mukaan ole Suomessa aiemmin tehty. Katsaus on kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jossa on myöhemmin tarkoitus tutkia myös asuntojen voc-pitoisuuksia.
Tuloksia hyödynnetään Työterveyslaitoksen mukaan muun muassa asumisterveysasetuksen päivityksessä sekä Työterveyslaitoksen sisäilmaohjeiden päivityksissä.
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa.
Vocit voivat tutkimuksen tiedotteen mukaan toisinaan aiheuttaa hajuja, mutta haju ei aina tarkoita terveyshaittaa. Työterveyslaitoksen mukaan häiritsevien hajujen lähde on kuitenkin aina syytä selvittää.
Hajuja voi vähentää huolehtimalla riittävästä ilmanvaihdosta. Työterveyslaitos toteaa myös, että rakennus- ja sisustusmateriaalien valinnassa kannattaa huomioida mahdolliset materiaalipäästöt.
Jos sisäilmassa ilmenee ongelmia, ongelmien syyt on Työterveyslaitoksen mukaan aina selvitettävä ja mahdolliset vauriot korjattava. Sisäilman laatuun liittyvät ongelmat ovat yleensä ehkäistävissä ja ratkaistavissa.