Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt Ilvesvuori pohjoisen asemakaavasta tehdyn valituksen.
Kaavasta hallinto-oikeuteen valitti Ilvesvuoren nykyisellä työpaikka-alueella toimiva Huoltamot Varelius Oy, joka omistaa Myllykukon.
Valituksessa vaadittiin hallinto-oikeutta kumoamaan valtuuston tekemä päätös ja asemakaava siltä osin, kun asemakaavassa yhden tontin käyttötarkoitukseksi on osoitettu huoltoaseman korttelialue (LH).
Liikenneasemalle on osoitettu paikka Ilvesvuori pohjoisen eteläosaan Siippoontien varteen, Myllykukon läheisyyteen. Liikenneaseman yhteyteen voi asemakaavan mukaan sijoittaa enintään 400 kerrosneliömetrin suuruisen päivittäistavarakaupan.
Valittajan vetosi hallinto-oikeudessa siihen, että kyseinen kaavamääräys olisi maakuntakaavan vastainen sen takia, että Ilvesvuoren eteläisten osien voimassa olevissa asemakaavoissa kaupan kerrosala on käytetty kokonaisuudessaan, jonka vuoksi asemakaava-alueelle ei maakuntakaavan mukaan voisi sijoittaa lisää kauppaa.
Valittaja vetosi myös siihen, ettei kunta olisi esittänyt maakuntakaavasta poikkeamiselle hyviä perusteluja.
Valittajan mukaan myös huoltoasemien kilpailutilanne on kireä ja huoltoasemapalveluiden tarjonta entuudestaan laajaa.
Helsingin hallinto-oikeus päätti viime joulukuun lopulla antamassaan päätöksessä hylätä valituksen.
Hallinto-oikeuden mukaan maakuntakaava ei aseta rajoituksia 400 kerrosneliömetrin suuruisen päivittäistavarakaupan sijoittamiselle.
Hallinto-oikeus totesi myös, että asemakaava ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai palvelujen saatavuutta koskevien yleis- ja asemaakaavan sisältövaatimusten vastainen.
– Vaikka kaavaratkaisu LH-merkinnän osalta saattaa muuttaa olemassa olevan liikenneaseman kilpailutilannetta ja vaikka kyseisen maa-alueen omistaja on valittajan mukaan vastustanut kaavaratkaisua, hallinto-oikeus toteaa, että pelkästään sitä, että asemakaavaratkaisu mahdollisesti vaikuttaa haitallisesti jonkin elinkeinonharjoittajan kilpailuasemaan, ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna maanomistajalle tai alueen muulle haltijalle aiheutuvana kohtuuttomana rajoituksena tai kohtuuttomana haittana, oikeuden päätöksessä todetaan.
Hallinto-oikeuden mukaan Nurmijärven valtuusto ei ole asemakaavaa hyväksyessään käyttänyt väärin harkintavaltaansa eikä ole toiminut vastoin yleistä objektiviteettiperiaatetta ja tarkoitussidonnaisuuden periaatetta.
Oikeuden mukaan kaavapäätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla muutoinkaan lainvastainen.
– Kunnanvaltuuston päätöstä ei ole syytä kumota, oikeus kiteytti.
Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.