Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on Suomessa alhaisempi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Heikko työllisyysaste heikentää heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja rapauttaa julkisen talouden kantokykyä, kirjoittaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) ekonomisti Sanna Kurronen Evan Maahanmuuttajanaisten loukku -arviossa.
– Suomen passivoiva työttömyysturva ja kotihoidontuki näyttäisivät olevan syitä maahanmuuttajanaisten erityisen heikolle työllisyydelle verrattuna muihin Pohjoismaihin, Kurronen sanoo Evan tiedotteessa.
Erityisen ongelmallinen maahanmuuttajanaisten kohdalla on kotihoidontuki, joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona kolmevuotiaaksi asti. Pohjoismaisissa verrokkimaissa yhtä pitkää hoitovapaata ei ole. Maahanmuuttajat käyttävät kotihoidontukea kantaväestöä useammin ja pidempään.
Äidin työmarkkina-asema vaikuttaa tutkitusti lasten menestykseen koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Yhteys on erityisen vahva maahanmuuttajilla, varsinkin äidin asema vaikuttaa tyttären menestykseen, sanotaan tiedotteessa.
Kotihoidontuen poiston lisäksi myös muita keinoja maahanmuuttajanaisten työllisyyden kohentamiseksi on tiedotteen mukaan syytä käyttää. Esimerkiksi jo kotouttamissuunnitelman on osoitettu kohentavan maahanmuuttajien lasten opintomenestystä. Kotouttamisessa voitaisiin ohjata myös naisia nykyistä vahvemmin työelämään. Yksityisen sektorin palkkatuki on tutkimuksissa todettu toimivaksi työllisyystoimeksi maahanmuuttajien kohdalla.
– Suomalainen yhteiskunta perustuu siihen, että kaikki työkykyiset aikuiset käyvät töissä. Maahanmuuttajat eivät voi olla poikkeus. Maahanmuuttajien työllisyyden nostaminen on erityisen tärkeää, sillä työssäkäynti lisää osallisuutta, parantaa integroitumista yhteiskuntaan ja kohentaa myös heidän lastensa tulevaa sosioekonomista asemaa, Kurronen jatkaa.
