Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, paljastaa tuore tutkimus.
Viitteitä ilmeni myös siitä, että iltavirkuilla miehillä voi olla kohonnut riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Sisäinen vuorokausirytmi on pitkälti geneettinen ominaisuus, mutta siihen vaikuttavat myös ympäristötekijät, kuten päivävalolle altistuminen, työn aikataulu ja perhe-elämä. Ihmiset voidaan jakaa vireystilan mukaan aamu-, päivä- ja iltatyyppeihin eli kronotyyppeihin. Vireystila voi osua myös näiden aikojen välimaastoon.
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan aamuvirkkuihin ja päivätyyppeihin verrattuna iltavirkut pärjäsivät huonommin kaikilla uneen ja terveyteen liittyvillä osa-alueilla, joita tutkimuksessa selvitettiin.
Aamuvirkkuihin verrattuna iltavirkut nukkuivat vähemmän, kärsivät useammin unettomuudesta ja sosiaalisesta jetlagista. He olivat myös todennäköisemmin naimattomia ja työttömiä.
Toisaalta iltavirkuista naisista useampi oli korkeasti koulutettu ja korkeammassa asemassa työelämässä aamu- ja päivätyypin naisiin verrattuna.
Iltavirkut henkilöt arvioivat työkykynsä huonoksi noin kaksi kertaa useammin kuin aamuvirkut. Iltavirkuista miehistä 28 prosenttia ja naisista 24 prosenttia koki työkykynsä huonoksi, kun aamuvirkuilla vastaavat luvut olivat 15 prosenttia ja 12 prosenttia. Tulos säilyi senkin jälkeen, kun analyyseissä huomioitiin uni, sosiodemografiset ja taloudelliset tekijät sekä työajat.
Neljän vuoden seurannan aikana iltavirkuilla miehillä oli peräti kolminkertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Jatkoanalyyseissä iltavirkkuuden ja eläköitymisen yhteys ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä sen jälkeen, kun analyyseissä huomioitiin nukkumiseen ja työaikoihin liittyvät muuttujat.
– Tutkimusaineistossamme 50 vuoden ikään mennessä eläköityneiden määrä oli niin pieni, ettei varmoja johtopäätöksiä iltavirkkujen korkeammasta riskistä ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voida vielä tehdä. Tulos on uusi ja kiinnostava, ja sitä on syytä selvitellä lisää erilaisissa tutkimusasetelmissa ja eri-ikäisillä työntekijöillä, Oulun yliopiston tutkija Tapio Räihä sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa oli mukana noin 2 700 miestä ja 3 200 naista.
Tutkijoiden mukaan oman kronotyypin tunnistaminen ja huomioiminen työelämässä voisi edistää pidempiä työuria ja työssä jaksamista.