Korona joudutti Nurmijärven kasvua viime vuonna.
Rajamäelle kesäkuussa asettuneet Annika Antinjuntti ja Mikko Meriläinen myöntävät, että heillä ei ollut ihan vielä suunnitelmissa palata Meriläisen lapsuudenmaisemiin, mutta korona joudutti muuttopäätöstä.
– Kun Uudenmaan rajat menivät kiinni, huomasimme kuinka yksin olimme Kouvolassa ilman perheen muodostamaa turvaverkkoa. Olimme joka tapauksessa miettineet tulevaisuudessa Rajamäelle muuttoa, kun Mikon perhe asuu siellä. Oma perheeni on jakautunut ympäri Suomen, niin halusimme olla lähellä toisen perhettä. Päätimme siis tehdä suuren hypyn aikaisemmin, koska asunnon vaihto oli joka tapauksessa ajankohtainen, Antinjuntti kertoo.
Häihin suunnitellut varat käytettiinkin muuttoon, ja vuokra-asunto laitettiin hakuun jo rajojen ollessa kiinni.
Kun asunto löytyi ja henkilökohtaisena avustajana työskentelevä Antinjuntti sekä muuttoautoa ajava Meriläinen saivat nopeasti myös töitä Nurmijärveltä, niin he pääsivät tuomaan tavaransa uuteen kotiin jo kesäkuun lopussa.
– Molemmat ovat onneksi sellaisella alalla töissä, jossa töitä riittää koronasta huolimatta.
– Ja oma työni onkin ollut onni, sillä sen avulla olen päässyt tutustumaan paikkaan ja ihmisiin. Sopeutuminen olisi ollut varmasti paljon vaikeampaa, jos tekisin töitä asiantuntija ja istuisin kotona etätöissä, Antinjuntti pohtii.
Nurmijärvi on ollut pariskunnan mukaan hyvä paikka asua ja he viihtyvät Rajamäellä, kun läheiset ja palvelut ovat lähellä ja kaunis luonto ympärillä.
– Varmaankin se on tuttuus, helppous ja läheiset, jotka tänne vetää, Meriläinen miettii.
– Aika vähänhän sitä on toki tullut missään liikuttua. Mutta tämä on mukavan pieni paikka ja kaikki tarvittava on lähellä, Antinjuntti kiittelee.
Antinjuntti ja Meriläinen ovat tyypillisiä Nurmijärvelle muuttaneita siinä mielessä, että he edustavat 25–34-vuotiaiden ikäluokkaa. Juuri tämä ikäluokka kasvoi Nurmijärvellä viime vuonna eniten.
Sen lisäksi suurimpia kasvajia olivat 75–79-vuotiaiden, 55–59-vuotiaiden ja 20–24-vuotiaiden ikäluokat.
Eniten pieneni puolestaan 40–44-vuotiaiden edustus ja 0–4-vuotiaiden määrä.
Kunnan erikoissuunnittelija Katriina Ahokkaan mukaan tilanne on kunnalle palveluiden kehittämisen kannalta hieman kimurantti, kun perheenperustamisikäisten määrä kunnassa kasvaa, samalla kun lasten ja erityisesti pienten lasten määrä vähenee.
– Kysymys kuuluukin ovatko 25–34-vuotiaat asettuneet kuntaan ja mahdollisesti lähitulevaisuudessa perustamassa perhettä vai ovatko he asettuneet kuntaan ilman lapsitoiveita vai ovatko he kenties läpikulkumatkalla?, Ahokas pohtii ja muistuttaa, että myös yksin asuvien 25–34-vuotiaiden määrä on Nurmijärvellä kasvanut.
Annika Antinjuntti kertoo, että ainakin heillä olisi tulevaisuudessa toiveena lukeutua lapsiperheisiin, mutta muiden puolesta hän ei toki voi ottaa kantaa asiaan.
– Ja siksi sitä toivoo, että Nurmijärvellä on lapsiperheiden palvelut kunnossa. Seurasin keskustelua kotihoidontuen kuntalisän mahdollisesta lakkautuksesta ja se oli hienoa, ettei tukea lakkautettu. Täällä vaikuttaisi olevan muutenkin hyvät olosuhteet ja terveyspalvelutkin toimivat ainakin oman kokemuksen mukaan paremmin kuin Kouvolassa, Antinjuntti sanoo.