Lapset tarvitsevat turvallisen aikuisen, jonka puoleen kääntyä, jos näkee tai kokee kiusaamista –  "Konfliktin selvittäminen voi olla vaikeaa ilman ulkopuolista tukea"

Kiusaaminen: Aikuisten tehtävä on saada ote nuorista.

Peruskoulua käyvistä 6,4 prosenttia sanoo tulleensa kiusatuksi kerran viikossa tai useammin. 23,3 prosenttia kiusataan harvemmin kuin kerran viikossa. Pyry Krappe

Jutta Halminen

Nurmijärven Lions-klubit järjestivät yhteistyössä Aseman Lapset ry:n, Keudan, Nurmijärven kunnan koulutuspalvelujen, Itä-Uudenmaan Poliisin ja Työtehoseuran kanssa vanhemmuutta tukevan tilaisuuden streamin kautta keskiviikkona 3. maaliskuuta. Illan teemana olivat kiusaaminen ja nuorisoväkivalta. Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtaja Christian Wentzel muistuttaa, että aikuisten tehtävä on kohdata nuoret. Aseman Lapset ry:llä on käytössään Walkers-bussi, joka on kuin nuorisokahvila pyörillä. Bussi kulkee niihin lähiöihin, joissa sen tarve on suurin.

– Tulemme paikalle, jos saamme paikallisia toimijoita yhteistyöhön kanssamme, Wentzel huomauttaa.

Hänen mukaansa vaatii aikuisiltakin paksua nahkaa olla esimerkiksi Helsingin keskustassa perjantai-iltana, mutta on tärkeää olla läsnä.

Aseman Lapset ry:n Kiusaamisen vastaisen työn hankkeesta vastaava Ville Koikkalainen sanoo, että 6,4 prosenttia nuorista kertoo tulleensa kiusatuksi kerran viikossa tai useammin. Tämä tarkoittaa 36 102 nuorta.

– Konfliktin selvittäminen voi olla vaikeaa ilman ulkopuolista tukea, Koikkalainen sanoo.

Hänen mukaansa kiusaajaksi päätyy usein neljästä eri syystä, joita ovat itse kiusatuksi tuleminen, kotiolot ja oma tausta, ryhmään kuuluminen sekä erilaisuuden sietäminen. Hänen mukaansa myös toisen asemaan asettuminen voi olla nuorelle tilapäisesti vaikeaa.

– Erityisesti pelokkaiden kasvojen tunnistaminen sujuu nuorelta hitaammin kuin aikuiselta. Aikuisen velvollisuus on suojella nuoria heiltä itseltään, Koikkalainen sanoo.

Kiusaamistapauksen tullessa tietoon, ei tule lukita totuutta, vaan olla valmis kuulemaan toisenkin osapuolen versio tapahtuneesta.

Koulujen näkökulman ja mallin kiusaamisen ja nuorisoväkivallan ehkäisyyn toivat Klaukkalan koulun rehtori Johanna Lindstedt ja Urheilupuiston koulun rehtori Matti Jumpponen. He painottavat sitä, että kiusaamiseen tulee puuttua heti, kun sitä näkee.

– Kiusaamisen ei tarvitse olla vakavaa, jotta siihen puututaan. Myös ristiriitatilanteisiin on aikuisen tultava väliin välittömästi, Lindstedt sanoo.

Kiusaamiseen puuttuminen on rehtoreiden mukaan prosessi, johon liittyy lait ja normit, ennaltaehkäisy, puuttuminen, seuranta sekä yksilöllinen tuki tai hoito.

– Luottamus kaikkien osapuolten välillä on erittäin tärkeää. Koululla tulee olla suunnitelma, miten kiusaamistilanteet kohdataan, Jumpponen sanoo.

Hänen mukaansa koululle on tärkeintä, että oppilaan kannalta paras tapahtuu.

Päihteitä on siellä missä nuoria on

Nuorten suhtautuminen päihteisiin on muuttunut ja Aseman Lapset ry:n tilastojen mukaan 700 000 henkilöä on kokeillut kannabista. Tästä luvusta 12 prosenttia on helsinkiläisiä peruskoululaisia.

Wentzel muistuttaa, että päihteet löytävät tiensä sinne, missä niillä tehdään rahaa. Pieni paikkakunta ei tuo turvaa päihteiltä, jos niille on siellä kysyntää.

Aikuisilla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa nuorten asenteisiin päihteistä. Wentzel haluaa aikuisten paneutuvan asioihin, jotta he pystyvät kommunikoimaan nuorten kanssa.

Aseman Lapset ry:llä on viisi asuntoautoa, joilla he jalkautuvat nuorten pariin.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut