Lentoemännät löysivät tavan työllistyä – Ami Niemelä päätyi kyläkouluun Nurmijärvelle

Tämän jutun ilmestyessä tulee vuosi kuluneeksi siitä, kun Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronaviruksen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Pahiten kriisi kohdistui matkailu- ja ravitsemusalaan. Suuri kärsijä Suomessa oli lentoyhtiö Finnair. Seurasi irtisanomisia ja lomautuksia ja lentohenkilöstöä oli vapaana odottamassa työhön paluuta.

Samaan aikaan esimerkiksi hoiva- ja terveydenhoitoaloilla henkilöstöä uupui kovan paineen alla eikä käsiä riittänyt tarpeeksi itse hoitotyöhön.

31 vuotta Finnairilla työskennellyt purseri Ami Niemelä tuumasi, että nämä kaksi asiaa pitäisi saada kohtaamaan, jotta hoitohenkilöstöä saataisiin vapautettua esimerkiksi toimistosta arvokkaaseen hoitotyöhön.

Kun vuorolista tyhjeni, Niemelä päätti ottaa ohjat omiin käsiin.

– Lentoemännistä on moneksi; pätevyyttä löytyy eri aloilta, olemme sosiaalisia, nopeita oppimaan ja monet ongelmanratkaisu- ja käytännön taidot hallussa. Mietin, että pakko jonkun on ottaa tämä hoitaakseen ja tartuin toimeen.

Niemelän aktiivisuus asian tiimoilta Twitterissä tavoitti liki 200 lentoemäntää, stuerttia ja lentäjää, joilla oli jonkinasteinen terveydenhoitoalan koulutus. Pian kasassa oli ns. valmiusjoukkue, joista puolisen vuotta sitten jo 50 oli työllistynyt.

Seuraavaksi alettiin etsiä koulutuspartnereita ja rahoitusta.

Niemelä laittoi viestiä kunnille ja tarjosi avustajia työtehtäviin.

Hän laittoi viestiä myös Sipoon kunnan silloiselle vanhus- ja vammaispalveluiden päällikkö Helena Räsäselle.

Yhteydenotto poiki Sipooseen muutamia sijaispestejä sosiaali- ja terveysosastolla ja varhaiskasvatuksessa.

– Terveydenhoitoalalle valmistuneet ovat löytäneet hyvin koulutustaan vastaavaa työtä. Myös kouluissa on avustajia, Niemelä kertoo.

Niemelä itse päätyi Nurmijärvelle nelosluokan opettajaksi. Hän pitää työstään pienessä kyläkoulussa.

– Kuin lentoemäntäyhteisö olisi tuotu maan pinnalle.

Lomautetuksi purseri tuli 2020 maaliskuussa. Ajatus paluusta sinivalkoisille siiville on vahvasti vaakakupissa, mutta myös opettajaksi kouluttautuminen kiinnostaa.

– Finnairilta lähteminen oli kuin pieni kuolema tai avioero. Ei oppi ojaan kaada, mutta voi olla, että palkkaustaso pakottaa takaisin. Korona on ollut pakkopysähtymisen aikaa. Toivon, että jokaiselle on syntynyt uusia ajatuksia itsestään ja kyvyistään, ja että pystyisi avoimin mielin katsomaan tulevaan.

Kolme vuotta Norwegianilla lentoemäntänä olleelta Maaret Kollanukselta loppuivat konkurssin myötä työt kokonaan. Hän kuuli valmiusjoukkueesta ja aloitti vappuna harjoittelun sairaalan vuodeosastolla Tammisaaressa.

Nyt hän työskentelee HUS:in koronatestauspisteessä Helsinki-Vantaan lentokentällä.

– Sain vinkin Finnairin lentoemännältä. Lähetin cv:n ja jo seuraavana aamuna soitettiin ja toivotettiin tervetulleeksi. Samana päivänä aloitti monta työnsä menettänyttä tai lomautettua emäntää.

Kollanus toivoo pääsevänsä takaisin lentoemännän työhön.

Sitä odotellessa hän aloitti syksyllä rakennusmestarin opinnot Metropoliassa.