Kaalinviljelijän viime vuosi oli kauhea – solmuun mennyt lentoliikenne toi isot tappiot

”Vaikka olen lähtökohtaisesti peruspositiivinen, olisin kyllä miettinyt jo hanskojen tiskiin lyömistä. Mutta olen siinä onnellisessa asemassa, että yksi pojistani Teemu (oik.) on jatkamassa kaalinviljelyä ja näin ollen usko paremmasta tulevaisuudesta pysyy”, Kalle Lindström toteaa. Ari Peltonen

Terhi Collin

– Ei tänne niin vain tulla, huokaa Nukarin Rantakulmalla kaalia viljelevä Kalle Lindström.

Kaali-Kalleksi kutsutulla viljelijällä on avomaavihannesta yli 30 hehtaarilla. Tilan päätuotteita ovat kukkakaali ja parsakaali. Varhaiskaali on vuosien aikana vähentynyt.

Jo yli toistakymmentä vuotta Kaali-Kallen pelloilla on ollut kamputselaisia kausityöntekijöitä. Pitkälti samat, tutut työntekijät ovat lentäneet aina keväisin Suomeen ja lähteneet lokakuun lopulla pois. Kuvio ennätti toistua vuosikaudet samanlaisena, kunnes iski korona.

Viime keväänä kamputsealaisten tulo siirtyi ensin kuukaudella, ja sitten toisella.

– He tulivat lopulta viikkoa ennen juhannusta.

Lindströmin onni oli, että neljä kamputsealaista oli ennättänyt tulla Suomeen jo ennen koronakriisin puhkeamista.

Paljon olisi tullut auttajia.

– Lisäksi oli suomalaisia auttamassa, joten keväästä selvittiin – vaikka kauhea ruljanssihan se oli. Ihan en ketään ravintolasta hakenut töihin, mutta melkein, Lindström hymähtää ja muistelee, kuinka 80-luvulla tuli haettua työntekijöitä jopa baarista.

– Siihen ei sentään onneksi tarvinnut palata.

Suomalainen palkkatyövoima oli vuosi sitten oiva apu. Osa oli töissä kaksi kuukautta, joku vain viikon.

– Paljon olisi tullut auttajia, mutta ei se ole niin helppoa ottaa ketään töihin vähäksi aikaa. Turvallisuus kärsii.

Koronatartunnoilta Kaali-Kallen tila on säästynyt, mutta muuten viljelijä kuvaa viime vuotta kauheaksi. Eikä tämä vuosi ole alkanut yhtään sen helpompana.

– Yhtään lentolippua en ole vielä ostanut. Odotan, että saan paperit kuntoon, Lindström kuvailee epävarmuutta.

Hän kertoo laittaneensa lupapaperit tällä kertaa todella aikaisin eteenpäin, mutta lupaviidakko vaikuttaa tavallistakin tahmeammalta. Toiveena olisi, että kesällä pelloilla työskentelisi kaikkiaan 16 tutuksi tullutta kamputsealaista.

Lentolippuihin viljelijällä hukkui viime vuonna tuhansia euroja. Koronakriisi nosti lippujen hinnat pilviin ja laittoi yhteydet solmuun.

– Minulla on lentolipuista vielä rahoja saamatta Englannista.

Palauttamatta on kaikkiaan 25 000 euroa. Lindström ei elättele turhia toiveita rahojen palautumisesta.

Toivoa viljelijän arkeen tuovat tilalle poikkeuksellisesti talveksi jääneet kolme kamputsealaista. He jäivät tilalle varmuuden varaksi, mikä tämänhetkisen epävarmuuden keskellä näyttääkin loistoratkaisulta. Talvella tilalla on riittänyt risu- ja metsähommia sekä kasvihuoneiden korjaamista.

Iloa Lindströmille tuo kolmikolle järjestyneet työ- ja oleskeluluvat.

– Heistä yhdelle saimme neljän vuoden työ- ja oleskeluluvan, ja pariskunnalle, joka haluaisi muuttaa kokonaan Suomeen, saimme vuoden luvat.

Kamputsealaispariskunta on ollut Kaali-Kallen tilalla töissä jo 15 vuotta. Kamputseassa heillä on 10-vuotias poika. Toiveissa olisi asua perheenä Suomessa.

– Se ei ole helppoa. Ei tänne niin vain tulla, Lindström huokaa toistamiseen.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut