Alle 10-vuotiaiden lasten koronatartunnat kuusinkertaistuivat – Päiväkotilapsi sairastuttaa nyt entistä useammin koko perheen

Päiväkoti-ikäisten lasten koronatartunnat ovat lisääntyneet. Hanna Henriksson/Arkisto

Minna Harmaala

Koronavirus leviää yhä enemmän lapsissa. Uutena ilmiönä on havaittavissa ainakin päiväkodeissa tapahtuvien tartuntojen lisääntyminen viime syksyyn verrattuna. Tämän voi päätellä Husin tilastotiedoista, jotka kokosi apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Etelä-Suomen Medialle, johon tämäkin lehti kuuluu.

– Viikolta kaksi lähtien Husin alueella – lukuun ottamatta yli 70-vuotiaiden ikäryhmää – muiden ikäryhmien tapausmäärät ovat nousseet. Kun viikolla 11 muissa ikäryhmissä tapahtui taittumista, 0–9-vuotiaiden osuus jatkoi vielä nousuaan, Ruotsalainen kertoo.

0–9-vuotiaiden koronatartuntoja oli maaliskuun kahdella ensimmäisellä viikolla kaksinkertainen määrä (738) verrattuna helmikuun kahteen ensimmäiseen viikkoon (347), 10–19-vuotiaidenkin lähes kaksinkertainen (464:stä 847:een). Marraskuun vastaavaan ajanjaksoon verrattuna pienten lasten tartuntojen määrä on yli kuusinkertaistunut ja isompien yli 2,5-kertaistunut.

Helmikuun kahdella ensimmäisellä viikolla 0–19-vuotiaiden tartunnanlähteistä suurimmat olivat tartunnanjäljityksen mukaan peruskoulut ja päiväkodit.

– Muuntoviruksen vallatessa alaa näyttää siltä, että kun taudin vie kotiin, aikaisemmasta poiketen puolet tai lähes koko perhe sairastuu. Aikaisemmin saattoi perheenjäsenistä sairastua esimerkiksi vain yksi neljästä tai ei lainkaan, Ruotsalainen kertoo.

Esimerkiksi helmikuun kahdella ensimmäisellä viikolla Hus-alueella päiväkotiin toi koronan 28 sairastunutta. Näiltä tartunnan sai kaikkiaan 88 lasta ja työntekijää, pääosin lapsia. Jatkotartuntoja kodeissa todettiin 95.

Virus on saattanut 3–4 päivän sisällä levitä jo seuraavaan portaaseen.

Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen, Hus

– Näissä yllä olevissa päiväkodeissa todettiin 15 ryvästä, jossa enemmän kuin kaksi altistunutta henkilöä sairastui. Keskimäärin näissä rypäissä 21–83 prosenttia sairastui, ja näistä siis valtaosa lapsia, Eeva Ruotsalainen kertoo.

Vielä helmikuussa oireettomia karanteenissa olevia altistuneita testattiin vain muuntovirusepäilyissä.

– Koska muuntovirusepäilyt eli S-geeninegatiivset ovat Husin alueella lisääntyneet edustaen 60–70 prosenttia tautitapauksista, testataan nykyään kaikki karanteenissa olevat oireettomat altistuneet kaksi kertaa.

Maaliskuun 1.–14. päivinä niin sanottuja ensimmäisiä tapauksia oli päiväkodeissa 43. Näiden altistamista oli 19. maaliskuuta mennessä tiedossa päiväkodeissa 84 tartuntaa eli lasta tai työntekijää sairastunut. Valtaosa altistuneista tartunnan saaneista oli lapsia, ja työntekijöitä yhdestä kolmeen. Jatkotartuntoja kotona oli tiedossa 57.

– Tieto on vajavainen, koska tartunnanjäljitys oli tuohon aikaan kahdessa isossa kunnassa on viivästynyt useampia päiviä. Jatkotartuntoja on todennäköisesti enemmän seuranta-ajan lyhyyden takia, Eeva Ruotsalainen toteaa.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jäljitysviivettä on ollut Helsingissä ja Vantaalla.

Kun tartunnanjäljityksessä on ruuhkaa ja viivettä, se heijastuu etenkin joukkoaltistumisten jäljityksen viiveisiin esimerkiksi päiväkodeissa.

– Hankaluutena on juuri nyt muuntoviruksen nopea leviäminen, jolloin oireeton tartunnan saanut ei tiedä tartuttavansa ennen tietoa altistuksesta ja voi tartuttaa eteenpäin perheenjäsenensä, ja heistä tartuntaketju voi edetä työpaikoille tai harrastuksiin. Virus on saattanut 3–4 päivän sisällä levitä jo seuraavaan portaaseen, kun ihmiset eivät ole vielä ehtineet saada tietoonsa, että heidän pitäisi olla karanteenissa, Eeva Ruotsalainen toteaa.

Siitä seuraa se, että kun muuntovirus leviää 50 prosenttia alkuperäistä herkemmin, tartunnan saaneet tartuttavat enemmän kuin yhden ihmisen.

– Kyllä muuntoviruksen leviämisnopeus tuo haasteen tartunnanjäljitykseen. On haasteellista pysyä mukana, kun tautitapausmäärät nousevat jyrkästi. Se tarkoittaa, että ei ehditä kontaktoida ja selvittää altistuneita, jolloin virus pääsee leviämään.

Päiväkotien osuus 0–19-vuotiaiden joukkoaltistumisista on noussut syksystä nopeasti: marraskuun alussa se oli vain 4 prosenttia, helmikuun vastaavalla ajanjaksolla 27 prosenttia ja maaliskuun kahdella ensimmäisellä 18 prosenttia.

Eniten lasten ja nuorten joukkoaltistumisia on koko ajan ollut nimenomaan peruskouluissa, yli puolet. Helmikuussa luku oli peräti 65 prosenttia.

Kun poistetaan tartunnanlähteistä koti ja muu lähipiiri, lasten ja nuorten kodin ulkopuolelta saamista varmoista ja todennäköisistä tartunnanlähteistä lähes kaksi kolmasosaa oli helmikuun kahden ensimmäisen viikon aikana peräisin päiväkodeista ja kouluista.

Maaliskuun ensimmäisellä puolikkaalla osuus näyttää hieman laskeneen, mutta se voi toki nousta, kun tartunnanjäljitykset valmistuvat.

Sekä aikuisten että lasten tartunnoista suurin osa on jatkotartuntoja kotona.

0–19-vuotiaiden osuus kaikista koronatartunnoista lähti Eeva Ruotsalaisen mukaan selvästi nousuun helmikuun alkupuolella. Viikolla 3 eli tammikuun lopussa heidän osuutensa kaikista positiivisista koronanäytteistä oli 18 prosenttia, viikolla 6 eli helmikuun toisella viikolla jo 28 prosenttia.

– Lapset sairastuvat nyt enemmän, sen johtopäätöksen voi tehdä.

– Ajattelen, että tämä johtuu muuntoviruksesta eli kyseessä on uusi ilmiö.

Muokattu 26.3.2021 kello 8.15: Muutettu lause "Nämä kunnat ovat Helsinki ja Vantaa" muotoon "Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jäljitysviivettä on ollut Helsingissä ja Vantaalla." Aiemmasta muotoilusta voi saada käsityksen, että kaupungit olisi nimennyt Eeva Ruotsalainen.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut