Kunnan talous nousi plussalle – pelastuksena valtion maksamat koronatuet

Kuvituskuva. Riitta Ketola
Taina Joutsen

Taina Joutsen

Nurmijärven kunnan tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2020 tilinpäätös on plusmerkkinen. Tilikauden tulos tulee asettumaan 7,7 miljoonaan euroon, josta kunta on suunnitellut tekevänsä 6 miljoonan euron investointivarauksen. Siten tilikauden lopullinen ylijäämä asettuu 1,7 miljoonaan euroon.

Nurmijärven kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme kuvailee päättynyttä vuotta tilinpäätösennusteiden osalta vuoristoradaksi.

– Ensin talousarvion budjetoitu ylijäämä oli noin 7 miljoonaa euroa. Koronapandemian iskettyä ennusteet kääntyivät alkuvuodesta pahasti alijäämäiseksi. Pahimmillaan alijäämäennuste kohosi runsaaseen 8 miljoonaan euroon. Nyt olemme monen mutkan kautta päätymässä alkuperäiselle ylijäämätasolle, hän kertoo.

Alijäämäennusteen taustalla olivat arviot verotulojen merkittävästä laskusta sekä epävarmuus koronatukien toteutumisesta.

Plussalle kunnan tuloksen nostavat Rajahalmeen mukaan valtion maksamat kertaluonteiset koronatuet, jotka Nurmijärven osalta olivat noin 15 Me. Tilikauden alijäämäennuste ilman valtion koronatukia olisi ollut noin 7,2 Me.

Saaduista tuista huolimatta koronapandemia on ollut kunnalle iso asia sekä taloudellisesti että toiminnallisesti.

– Mikäli talouden tasapainotustyötä ei jatketa, tilikaudet kääntyvät viimeistään ensi vuodesta lähtien jälleen alijäämäisiksi.

Talousjohtaja Ville Rajahalme

– Koulutuspalveluissa jouduttiin tekemään jatkuvasti rajoitustoimien edellyttämää sopeutustyötä, samoin varhaiskasvatuksessa, kirjasto- ja kulttuuripalveluissa sekä nuorisopalveluissa. Myös ateria- ja siivoushuolto joutuivat tekemään edestakaista mukauttamista vallitsevista rajoitustoimista johtuen, Rajahalme kertoo.

Toimintatuottoja edellisvuodesta nosti erityisesti maankäyttösopimusten tuloutusten kasvu. Verotuotot kasvoivat edellisvuodesta noin 10,9 Me.

Kasvusta noin 4 Me selittyy Rajahalmeen mukaan pitkälti verotuksen kiristämisellä sekä noin 2 Me yhteisöverotuoton kuntaosuuden määräaikaisella nostolla, joka oli osa kuntatalouden koronatukipakettia.

– Koronan haitalliset vaikutukset kunnallisverokertymiin ja myös yhteisöveroihin tulevat todennäköisesti konkretisoitumaan jälkijättöisesti tänä vuonna, kun taloudelliset haasteet yksityistalouksissa ja elinkeinoelämässä rupeavat kasvamaan pitkään jatkuneen poikkeustilan jälkeen suuriksi, Rajahalme arvioi.

Palvelutuotannon nettomenot kasvoivat edellisvuodesta 4,1 Me. Rajahalmeen mukaan nettomenojen kasvua selittää pääasiassa sote-menojen nousu, noin 3,7 Me, joka selittyy pääasiassa koronan hoitoon liittyvillä kertaluonteisilla menoerillä.

Lisäksi kunnan taloutta rasittavat väistötilavuokrat. Nurmijärvellä oli viime vuonna ja on edelleen sisäilmaongelmista kärsiviä palveluyksiköitä, joiden toiminta on jouduttu siirtämään väistötiloihin.

Myös Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuksien nousu eli niin kutsutut sakkomaksut ovat kasvaneet edellisvuodesta.

Vuodesta 2022 lähtien, jolloin koronatuet poistuvat kuntataloudesta, talouden ennuste näyttää Rajahalmeen mukaan heikolta.

– Mikäli talouden tasapainotustyötä ei jatketa, tilikaudet kääntyvät viimeistään ensi vuodesta lähtien jälleen alijäämäisiksi. Vuoden 2029 loppuun mennessä lainakanta olisi yli 500 Me, jos kaikki suunnitellut investoinnit toteutettaisiin, eikä tasapainottamistyötä NUUKA-ohjelman päivittämisen osalta jatkettaisi, hän varoittelee.

– Kunnan pitäisi tehdä vähintään nollatulos joka vuosi, ja investoinnit pitäisi saada sellaiselle tasolle, että velkaantuminen hidastuisi, Rajahalme sanoo.

Kunnan talouskuria ylläpitämään käynnistetty NUUKA-ohjelma ja sen toimenpidesuunnitelma sekä palveluverkkotyö ovat hänen mukaansa tärkeässä roolissa kunnan taloutta suunniteltaessa. Ensi vuoden talousarviokehyksen valmistelu käynnistyy huhtikuussa, ja talouden sopeuttaminen uuden kunnanvaltuuston kanssa jatkuu kesän jälkeen.

– Talouden sopeuttamisesta puhuttaessa kuntalaisille voi syntyä helposti sellainen kuva, että kaikkea toimintaa ajetaan alas ja joka paikasta karsitaan. Asia ei kuitenkaan ole näin, sillä kunnassa rakennetaan jatkuvasti uutta niin kuin kasvukunnassa kuuluukin tehdä. Kun katsotaan päättynyttä vuotta, niin esimerkiksi Rajamäelle on noussut uusi Metsolan päiväkoti ja Klaukkalan kehätie on otettu käyttöön. Investointeja on tehty yli 30 Me:lla ja palvelutuotantoon on käytetty yli 200 Me, Rajahalme muistuttaa.

Seuraavaksi kunnan tilinpäätöstä käsittelee kunnanhallitus kokouksessaan tänään 29. maaliskuuta.

Tilinpäätös

Keskeisiä lukuja

Luvut ovat tilinpäätöksestä 2020, suluissa olevat luvut vuodelta 2019.

Toimintakate -225 198 (221 060)

Verotulot 200 631 (189 728)

Vuosikate 28 424 (2 282)

Tilikauden ylijäämä 1 726 (-15 738)

Investointien omahankintameno 34 998 (35 142)

Lainakanta 206 721 (199 528)

Lainakanta/asukas 4 734 (4 641)

Väkiluku 43 669 (42 991)

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut