Puheterapeuteista yhä huutava pula Keusoten alueella – taustalla irtisanoutumisten suma

Terveys: Puheterapeutteja on tällä hetkellä Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän alueella liian vähän. Taustalla on irtisanoutumisten suma, ja uusia on vaikea saada tilalle.

Puheterapeutin vastuualueeseen kuuluu aikuisten ja lasten puheen-, kielen ja kommunikaation sekä äänen häiriöiden ennaltaehkäisy, tutkimus ja kuntoutus. Päivi Tuovinen

Mari Mäkinen

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymässä on liian vähän puheterapeutteja.

Tällä hetkellä kuuden kunnan alueella on seitsemän puheterapeuttia, kun täysi määrä olisi 23,5. Vajausta on siis 16,5 henkilön verran. Taustalla on irtisanoutumisten suma, ja uusia on vaikea saada tilalle.

Kaksi tuusulalaista, Keusoten palveluksesta irtisanoutunutta puheterapeuttia kertoo, että irtisanoutumisten taustalla on monta tekijää.

Esimerkiksi silloin, kun Keusoten palveluiden sorvaus alkoi, puheterapeutit ilmoittivat halukkuutensa kehittää koko alueelle yhtenäiset ja mahdollisimman hyvin toimivat puheterapiapalvelut.

– Sovimme kehittämiskokoukset, joissa olisimme yhdessä alueen puheterapeuttien kanssa käyneet läpi kaikkien kuntien toimintamallit ja valinneet niistä parhaiten toimivat Keusotessa käytettäväksi.

Puheterapeuttien mukaan kokoukset kiellettiin. Heidät siirrettiin organisaatiossa psykososiaalisista palveluista kuntoutukseen, jota he vastustivat. Esimieheksi tuli fysioterapeutti.

– Arvostamme suuresti fysioterapeutteja, mutta puheterapia on luonteeltaan enemmän esimerkiksi psykologin työn kaltaista. Puheterapia on laaja-alaista kuntoutusta, jossa osa-alueina ovat muun muassa kontakti, vuorovaikutus, kieli ja ajattelu sekä puheen tuotto. Äännevirheet ovat toki yksilöille tärkeitä kuntoutuksen osa-alueita, mutta suurin työnsarka on puheen ymmärtämisen, vuorovaikutuksen ja puhemotoristen vaikeuksien hoitamisessa.

Puheterapeutit kokivat, että heitä ei enää arvostettu eikä kuunneltu. He sanovat, että monia työhyvinvointiin liittyviä olennaisia asioita leikattiin. Näitä olivat muun muassa koulutusmäärärahat ja työnohjaus.

Myäs ulkoistaminen hämmästyttää puheterapeutteja. Heidän mukaansa silloin jää pois se ennaltaehkäisevä työ, jota puheterapeutit ovat tehneet. Yhteistyö muun muassa neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen kanssa on varmistanut sen, että avuntarvitsijat löydetään jo ennen kouluikää.

– Kun huomataan, että lapsella on esimerkiksi riski lukivaikeuksiin ja tiedetään, että kuntoutus voidaan aloittaa joustavasti ennen koulun alkua, vähentää se merkittävästi myöhempiä ongelmia ja helpottaa koulunkäyntiä. Jos taas jätetään kuntouttamatta alle kouluiässä, tulee lasku olemaan huomattavasti isompi.

Puheterapeuttien mukaan tilanne on nyt todella huono. He sanovat, että puheterapeutteja on vaikea saada töihin Keusoteen monien epäkohtien vuoksi.

– Samaan aikaan hakijoita löytyy kuitenkin naapurikuntiin, joten kyse ei ole pelkästään puheterapeuttipulasta.

Jonot ovat kasvaneet.

– Tämä on katastrofi. Esimerkiksi kiireellisen lähetteen saanut puhumaton nelivuotias voi joutua odottamaan terapiaan pääsyä hyvinkin pitkään, terapeutit surevat.

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän keskitettyjen palvelujen päällikkö Ari Laakkonen myöntää, että puheterapeuttien määrä ei Keusoten alueella ole tällä hetkellä riittävä. Vajausta on ollut kuntien alueella aiemminkin, mutta Keusoten tultua voimaan tilanne huononi entisestään.

– Uskon, että suurin syy irtisanoutumisiin on ollut muutos. Kuuden kunnan yhdistäminen ei ole tapahtunut ilman kitkaa. Esimiehet ja toimialat ovat muuttuneet. Liikehdintää on ollut muuallakin, mutta eniten puheterapian puolella. Toimintatapoja ja prosesseja piti muuttaa ja yhtenäistää sekä kriteerejä tarkistaa. Kunnissa oltiin hyvin eri tasoilla. Osa koki, että heitä ei tässä tarpeeksi kuunneltu, Laakkonen pohtii.

Laakkonen myöntää, että koulutusmäärärahojen ja työnohjauksen määriä on muutettu.

– Määrärahat olivat melkein joka kunnassa erilaiset ennen kuntayhtymää, joten määrittelimme kaikille yhteisen linjan. Osalla määrä pieneni, toisilla nousi. Samalla määritimme yhteiset kriteerit työnohjaukselle ja koulutuksille, sillä eroja oli hyvinkin paljon. Osa on voinut kokea tämän leikkauksina.

Kokouksia ei Laakkosen mukaan ole estetty, mutta hän sanoo, että niihin tehtiin muutoksia.

– Puheterapeuteille on jo aiemmin ollut keskenään kuntien välistä yhteistyötä. Nyt kokoukset muutettiin niin, että niitä koordinoi esimies, joka myös on kokouksissa mukana. Kokousten pitää olla esimiesten ja johdon tiedossa.

Henkilöstön vaje näkyy nyt siinä, että palveluiden pariin pääsee aiempaa hitaammin.

– Jonot ovat liian pitkät, sen myönnän. Keskimäärin puhutaan sellaisesta 30 vuorokauden odotusajasta, pahimmillaan kolmesta tai neljästä kuukaudesta.

Puheterapia

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kuuluu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluihin.

Perusterveydenhuollon puheterapeutin vastuualueeseen kuuluu aikuisten ja lasten puheen-, kielen ja kommunikaation sekä äänen häiriöiden ennaltaehkäisy, tutkimus ja kuntoutus. Puheterapeutti arvioi ja kuntouttaa myös lasten ja aikuisten syömis- ja nielemistoimintoja.

Puheterapeutti on yliopistosta logopedian koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi valmistunut Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut