Perunan kulutus on vuosikymmenien aikana pudonnut rajusti. Vielä 1950-luvulla perunaa kului henkilöä kohti vuodessa keskimäärin melkein 200 kiloa, nyt enää noin 50 kiloa.
Tilaa lautasella ovat ottaneet erityisesti pastat ja riisit.
Perunassa on kuitenkin ravintoaineita kilpailijoita enemmän. Esimerkiksi lajikkeesta riippuen tärkeitä aminohappoja perunassa on pastaan ja riisiin verrattuna yli 20-kertainen määrä.
– Osa aminohapoista ovat välttämättömiä proteiineja, joita kehomme tarvitsee pystyäkseen ylipäätään hyödyntämään esimerkiksi eläinperäisiä proteiineja. Nämä perunassa olevat proteiinit ovat myös erittäin laadukkaita, joten lihaksemme tykkäävät niistä paljon, toteaa erikoislääkäri Pippa Laukka Skabam Oy:n tiedotteessa.
Skabam on tuotteistanut Frex-perunaa, jossa tiedotteen mukaan on ravintoaineita huomattavan paljon.
Aminohappojen lisäksi perunassa on enemmän vitamiineja, kalsiumina ja sinkkiä kuin riisissä ja pastassa.
Myös esimerkiksi B-vitamiineja perunassa voi olla lajikkeesta riippuen yli kolminkertaisesti verrattuna pastaan tai ravintoarvoltaan vielä heikompaan riisiin jopa yli viisinkertaisesti.
– B6-vitamiini ja sinkki parantavat kehon puolustuskykyä esimerkiksi influenssaviruksia vastaan. Molempia on perunassa moninkertaisia määriä verrattua verrattuna pastaan ja riisiin. Niin yksinkertaisella keinolla kuin lisäämällä perunan syömistä voimme siis vaikuttaa paljon omaan terveyteemme, Laukka sanoo.