Ensin siivottiin, nyt remontoidaan – korona-aika lisännyt jätteitä pahvista biojätteeseen

Pahvia syntyy verkkokaupan ostoksista ja biojätettä ruoan valmistamisesta kotona.

Koronavuosi muutti kotitalouksien arkea, mikä näkyy kasvaneissa jätemäärissä.

Eniten kasvua on kartonki- ja pahvijätteen määrissä, mikä selittyy verkkokaupan vilkastumisella.

– Korona on näkynyt merkittävästi pakkausjätteiden määrissä Rinki-ekopisteillä. Viime keväänä kova kasvu yllätti ja pisteillä oli ylitäyttymisiä. Tyhjennyksiä on lisätty tuntuvasti, operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori kertoo.

Suomen Pakkauskierrätys Rinki keräsi viime vuonna kuitupakkauksia viidenneksen enemmän kuin vuonna 2019.

Tammivuoren mukaan ympäristöala on kulutusyhteiskunnan peilikuvateollisuutta.

– Aina kun kulutuksessa tapahtuu jotain, niin seuraavassa hetkessä tapahtumat siirtyvät meidän alalle. Mitä tahansa ihmiset ovat korona-aikana tehneetkään, niin pakattuja tuotteita on ainakin koteihin hankittu merkittävissä määrin enemmän kuin aikaisemmin, hän sanoo.

Kevätmaanantait ovat yleensä huomattavan kiireisiä.

Tammivuoren mukaan lähes kaikki osaavat lajitella ja käyttäytyvät ekopisteillä moitteettomasti.

– Sitten on ryhmä, joka ei käyttäydy toivotusti. Joudumme vuosittain siivoamaan todella paljon sinne kuulumatonta tavaraa.

Osalle lajittelijoista on epäselvää, mikä kuuluu lasinkeräykseen ja mikä ei.

– Keramiikka, lasiset kahvipannut ja lasiset vuoat eivät kuulu lasinkeräykseen. Sinne kuuluvat ainoastaan pakkaukset kuten purkit ja pullot. Keramiikka ja muut lasiesineet laitetaan sekajätteeseen.

– Muovin joukkoon ei saa laittaa PVC-muovia, eikä metallin joukkoon sähkölaitteita. Ja kuitupakkaukset tulisi pieniä ja taitella jäteastiaan. Muuten ne vievät kohtuuttoman paljon tilaa, ja astiat voivat ylitäyttyä.

Myös 13 kunnan jätehuoltoyhtiö Kiertokapulassa koronakuukaudet lisäsivät jätemääriä.

– Kaikkea jätettä tuli viime vuonna tasaisesti enemmän kuin aikaisemmin. Asiakasmäärätkin jätteidenkäsittelyalueillamme ovat kasvaneet, Kiertokapulan vaakaesimies Sampsa Vuoristo kertoo.

Kiinteistöiltä kerätyn biojätteen määrä oli viime vuonna noin 7 300 tonnia, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

Biojätteen määrän kasvu selittyy osin sillä, että biojätettä kerääviä kotitalouksia on tullut lisää.

– Varmasti koronallakin ollut vaikutuksensa. Kotona laitetaan entistä enemmän ruokaa, Vuoristo sanoo.

Myös puujätteen vastaanottomäärä nousi Kiertokapulassa. Määrä lisääntyi neljänneksellä.

– Koronan alkuvaiheessa ihmiset innostuivat siivoamaan. Kotona on tehty myös remonttia. Myös kotitalouksien vaarallisen jätteen vastaanottomäärät kasvoivat. Vanhoja ja rikkinäisiä jääkaappeja ja televisioita on viety pois nurkista sinne minne ne kuuluvatkin, Vuoristo sanoo.

Kiertokapulan kiinteistöiltä keräämän sekajätteen määrä nousi koronavuonna seitsemällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna.

Myös jätteenkäsittelyalueilla käyneiden kuntalaisten määrä on kasvanut..

– Kevätmaanantait ovat yleensä huomattavan kiireisiä. Jos haluaa välttää pahimmat ruuhkat, kannattaa asiointi ajoittaa muille päiville tai maanantaina aamupäivään, Sampsa Vuoristo suosittelee.

Fakta

Kiertokapula aloitti muovin keräyksen

1.3. lähtien muovipakkausjätteen erilliskeräys tuli pakolliseksi vähintään viiden asuinhuoneiston kiinteistöissä muun muassa Keravalla, Tuusulassa, Järvenpäässä ja Mäntsälässä. Keräys ei koske Janakkalaa ja Nurmijärveä

Taajaman ulkopuolella olevien kiinteistöjen liittymistä joudutaan harkitsemaan erikseen, koska pitkät ajomatkat eivät ole ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto.

Parempi vaihtoehto on kuljettaa muovipakkaukset esimerkiksi kauppareissulla Rinki-ekopisteeseen.

Lähde: Kiertokapula

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut