Kunnan kiinteistöihin kohdistuva ilkivalta syö määrärahoja – "Kuntalaisten rahat voisi käyttää paremminkin"

Ilkivalta: Ilkivallan hoito on sitonut toimihenkilökapasiteettia ja määrärahoja on kulunut korjaustöihin.

Turvallisuuspäällikkö Tero Keitaanniemi (vas.) ja isännöitsijä Hanna Mikkotervo-Adler toivovat ilkivallan loppuvan, jotta kuntalaisten rahat voisi käyttää paremmin. Jutta Halminen

Jutta Halminen

Nurmijärven kunnan ympäristötoimialan toimintakertomuksessa 2020 selviää, että kunnan kiinteistöihin kohdistuva ilkivalta jatkaa kasvuaan. Ilkivaltaa on vaikea ennakoida, mutta sen ehkäisyssä on olennaisena tekijänä kameravalvonta. Kameravalvontaa on uudistettu ja tarvittaessa käytetään myös vartiointiliikkeitä.

Ilkivallat ovat kohdistuneet toimitiloihin liittyvien alueiden likaamiseen sekä rakennusten töhrimiseen ja rikkomiseen, kuten ikkunoiden särkemiseen. Ilkivalta keskittyy erityisesti Klaukkalan alueeseen. Aiemmin ykköspaikkaa piti Rajamäki, mutta nyt siellä on rauhallisempaa. Kaikki ilkivalta ei ole nurmijärveläisten aiheuttamaa, vaan nuorisoa tulee alueelle myös lähikunnista.

– Klaukkalassa ilkivaltaa tapahtuu erityisesti Urheilupuiston koulun ja Monikon lähialueella sekä Syrjälän koulun tontilla, Nurmijärven kunnan isännöitsijä Hanna Mikkotervo-Adler sanoo.

Ilkivaltaa tapahtuu Nurmijärvellä harmillisen paljon. Koronan ja pakkasjakson aikana sitä ilmeni hieman normaalia vähemmän, mutta ilmojen lämmetessä myös ilkivalta lisääntyy. Mikkotervo-Adlerin maanantaiaamupäivät kuluvat usein pelkästään rikosilmoitusten tekemiseen poliisille, sillä ilkivaltaa esiintyy eniten viikonloppuisin.

– Nurmijärven kunnalla on noin 200 ympäri kuntaa sijaitsevaa rakennusta, ja ilkivalta on lisääntynyt vuosi vuodelta, Nurmijärven kunnan turvallisuuspäällikkö Tero Keitaanniemi sanoo.

Vuonna 2020 toimitiloihin kohdistuva ilkivalta on aiheuttanut rahallista vahinkoa 24 932 euron edestä, ja ne on käytetty ilkivaltakohteiden korjaamiseen ja tarvikkeisiin. Kustannuksissa ei ole mukana kunnan työntekijöiden työpanos, joka kohdistuu ilkivallan selvittelyyn. Kokonaiskustannukset ovat siis moninkertaiset.

Tässä puhutaan kuntalaisten rahoista, ne voisi käyttää paremminkin.

– Murtoja tapahtuu harvoin, yleensä ilkivalta kohdistuu kiinteistöjen ikkunoihin, Keitaanniemi sanoo.

– Ilkivaltaa pyritään ehkäisemään lisäämällä viestintää sekä määrärahojen puitteissa valaistusta ja kameravalvontaa. Tällä hetkellä kehitetään erityisesti kameravalvontaa. Kameravalvonnan tallenteita hyödynnetään tekijöiden tunnistamisessa, Mikkotervo-Adler selventää.

Vartiointipalveluita käytetään Nurmijärvellä tarpeen mukaan. Vartiointia tilataan muun muassa juhlapyhinä sekä koulujen alkaessa ja loppuessa.

–  Ilkivaltaa tekee pääsääntöisesti nuoriso. Vanhempien tulisi keskustella alaikäisten lastensa kanssa ilkivallan teosta ja sen seurauksista sekä olla myös tietoisia siitä, mitä nuoret iltaisin tekevät, Keitaanniemi jatkaa.

Kameravalvontaa tarkoitus lisätä

Tilakeskuksen päällikön Ville Könösen mukaan ilkivalta on suurimmaksi osaksi töhrimistä, ikkunoiden rikkomista, pienten tulipalojen sytyttämistä rakennuksia vasten, sotkemista, rakennusten katoille kiipeämistä sekä roskisten polttamista.

Kuluja ilkivalta aiheuttaa vuositasolla tilakeskukselle arviolta 30 000 euroa vuodessa. Kulut muodostuvat etupäässä korjaamisesta. Kameravalvonta on ennalta ehkäisevää työtä eikä siis ilkivaltakustannus samoin kuin vartiointi.

– Kameravalvontaa on kymmenissä kohteissa, vanhoja uusitaan ja uutta tehdään, Könönen sanoo.

Hänen mukaansa kunnalla on suunnitelmissa lisätä kameravalvontaa.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut